Tämä raportti tarkastelee julkisen sektorin tuottavuusmittauksen nykytilaa Suomessa erityisesti kuntatalouden näkökulmasta. Raportti perustuu laajaan kirjallisuuskatsaukseen ja asiantuntijakeskusteluihin. Keskeinen havainto on, että julkisten palvelujen tuottavuuden mittaamista vaikeuttavat markkinahintatiedon puute ja datainfrastruktuurin sirpaleisuus: Palvelujen arvoa, laatua ja vaikuttavuutta on vaikea kuvata aineistoista vertailukelpoisella tavalla. Toisaalta paremmalla tiedon hallinnalla, rekisterien kehittämisellä ja toiminnanohjausjärjestelmien datan hyödyntämisellä tuottavuuden ja vaikuttavuuden mittaamisen edellytyksiä voitaisiin vahvistaa. Raportti korostaa myös delegointi- ja kannustinongelmia: Kapeat tai epätäydelliset mittarit voivat ohjata toimintaa väärin ja toisaalta pysäyttää mittarien kehittämisen. Kuntien esimerkit varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta sekä kulttuuri-, kirjasto- ja liikuntapalveluista osoittavat, että mittaamisen perusdata on monin paikoin olemassa, mutta sen kytkentä systemaattiseen tuottavuusvertailuun ja johtamiseen on hajanaista. Raportti ehdottaa monitasoista johtamismallia, jossa yhdistyvät tulosohjaus, organisaatioiden oppiminen ja arvopohjainen johtaminen sekä jatkuvan parantamisen sykli (mittaa–analysoi–opi–paranna–mittaa).
This report reviews the state of public-sector productivity measurement in Finland, with a particular focus on municipalities. It draws on an extensive literature review and expert discussions. The main finding is that measuring productivity in public services is constrained by the lack of market price information and by fragmented data infrastructures. It is difficult to capture value, quality, and outcomes in a comparable and comprehensive manner. At the same time, improved data governance, stronger national registers, and better use of enterprise and administrative data could provide a more robust basis for developing productivity indicators and for linking research evidence to operational improvement. Beyond technical constraints, the report highlights delegation and incentive issues. Narrow or imperfect metrics may distort behavior, crowd out quality and long-term development, and even lead to stagnation in measurement practices. Case studies in early childhood education, comprehensive schooling, and municipal culture, library, and sports services indicate that basic measurement data often exist locally, but the connection to systematic productivity benchmarking and strategic management remains uneven, and impact perspectives rarely feed back into resource allocation. The report proposes a pragmatic, multi-level approach that balances performance steering, organizational learning, and value-based leadership, supported by a continuous improvement cycle (measure–analyze–learn–improve–measure again).
