Raportti tarkastelee datatalouden koon, taloudellisen merkityksen ja vaikuttavuuden mittaamisen mahdollisuuksia ja haasteita Suomessa. Kustannusperusteinen menetelmä todetaan parhaiten soveltuvaksi käytettävissä olevien aineistojen puitteissa. Menetelmän etuna on sen yhteneväisyys kansantalouden tilinpidon periaatteiden kanssa, ja sitä on hyödynnetty jo monissa maissa kokeellisesti arvioimaan datainvestointien ja -omaisuuden määrää.
Datatalouden koon ja vaikuttavuuden tarkempi arviointi edellyttää kuitenkin tilinpäätös-käytäntöjen muutoksia ja lisäpanostuksia tiedonkeruuseen, kuten työntekijöiden ajankäytön seurantaan dataperusteisessa työssä. Kansainvälinen yhteistyö vertailukelpoisten mittareiden ja tiedonkeruun kehittämisessä on tärkeää, jotta Suomen datatalouden kehitystä voidaan seurata kansainvälisessä kontekstissa.
Raportissa arvioidaan myös datatalouden valmiuksia Suomessa ja vertailumaissa hankkeessa kehitetyn Databarometrin avulla sekä kartoitetaan mahdollisuuksia hyödyntää julkisia hankintoja ja tki-panostuksia datatalouden kasvun mahdollistajana. Analyysi hyödyntää Hilma-järjestelmää ja avointa ostolaskudataa julkisten hankintojen vaikutusten selvittämiseksi. Lisäksi raportissa käsitellään kansainvälisiä parhaita käytäntöjä datatalouden kehittämisessä ja niiden soveltuvuutta Suomen kestävän arvonluonnin tukemiseen.
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2024:44.
The report examines the opportunities and challenges of measuring the size, economic significance, and impact of the data economy in Finland. The cost-based approach is identified as particularly suitable, given the availability of necessary registry data in Finland. The method has the advantage of being consistent with national accounting principles, and it has already been used experimentally in many countries to estimate the amount of data investment and assets.
However, a more precise assessment of the data economy’s size and impact would require adjustments to accounting practices and increased investments in data collection, such as tracking employees’ time spent on data-driven work. International collaboration on developing comparable metrics and data collection is essential to monitor the development of Finland’s data economy in an international context.
The report also evaluates data economy readiness in Finland and comparable countries using the Databarometer developed in the project and maps public procurement and R&D investments that support data economy growth. The analysis leverages the Hilma system and open purchase invoice data to assess the impact of public procurement. Additionally, the report addresses international best practices in data economy development and their applicability to supporting sustainable value creation in Finland.
Publications of the Government’s analysis, assessment and research activities 2024:44.
