Tässä tutkimuksessa tarkastellaan yritysten ulkomaisten ja kotimaisten investointien keskinäistä suhdetta hyödyntäen 218 suomalaisesta teollisuusyrityksestä koostuvaa paneeliaineistoa vuosilta 1998-2002. Tutkimus selvittää, lisäävätkö vai vähentävätkö ulkomaiset investoinnit yritysten kotimaisia investointeja ja riippuuko vaikutus siitä, ovatko investoinnit suuntautuneet kehittyneille tai kehittyville markkinoille. Lisäksi tutkitaan rahoitusrajoitteiden vaikutusta kotimaan- ja ulkomaaninvestointien suhteeseen. Empiirisessä osassa estimoidaan Bondin ja Meghirin (1994) malliin pohjautuva investointiyhtälö. Estimoinnissa käytetään GMM (Generalised Method of Moments) menetelmää, joka hyödyntää instrumentoituja muuttujia ja sallii siten endogeenisuuden selittävissä muuttujissa. Tutkimuksen keskeisin tulos on, että yritysten ulkomaaninvestointien vaikutus kotimaaninvestointeihin vaihtelee ulkomaaninvestointien kohdentumisen ja yritysten rahoitustilanteen mukaan. Ei-rahoitusrajoitteisten yritysten ulkomaaninvestoinnit ovat kasvattaneet kotimaisia investointeja selvästi. Vastaavasti rahoitusrajoitteisten yritysten kehittyville markkinoille suuntau-tuneet investoinnit ovat lievästi pienentäneet kotimaaninvestointeja.
