Tekoälyä käyttävien työtyytyväisyys ei ole muita heikompaa eivätkä he pelkää muita enemmän työn korvautumista. Sen sijaan ns. työn imu on korkeampi niillä työntekijöillä, jotka käyttävät tekoälyä itse työssään, ilmenee Etlan tuoreesta tutkimuksesta. Yhteys on vahvin niillä, joille tekoäly on työn olennainen osa. Kansainvälisestä tutkimuksesta poiketen Suomessa ei ole havaittu tekoälyn käytön yhteyttä teknologiapelkoihin. Pelko oman työpanoksen korvautumisesta teknologialla on pysynyt käytännössä ennallaan vuosien 2018 ja 2023 välillä.
Generatiivinen tekoäly on lyhyessä ajassa noussut työelämän keskeiseksi muutosvoimaksi. Kansainvälisessä keskustelussa ja tutkimuksessa on korostettu niin tekoälyn hyötyjä kuin siihen liitettyjä huoliakin. Suomen työmarkkinat, sosiaaliturva ja työelämän instituutiot poikkeavat kuitenkin monista niistä maista, joista aiempaa tutkimusta on kertynyt. Siksi kansainvälisten tulosten ei voi olettaa toistuvan Suomessa sellaisinaan.
Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhasen ja tutkimusneuvonantaja Petri Rouvisen tuoreen tutkimuksen ”Tekoälyllä neutraali tai jopa positiivinen yhteys suomalaisten työhyvinvointiin” (Etla Muistio 178 ja Etla Working Paper 137) mukaan tekoäly ei toistaiseksi näytä heikentäneen työtyytyväisyyttä Suomessa. Sen sijaan tekoälyn aktiivinen käyttö on yhteydessä vahvempaan työn imuun. Tutkimukset perustuvat Tilastokeskuksen vuoden 2023 työolotutkimukseen sekä Tilastokeskuksen rekisteritietoihin.
Tekoälyn ja työn imun (kokemus työn innostavuudesta ja mielekkyydestä) välinen yhteys näkyy erityisesti työntekijöissä, jotka käyttävät tekoälyä työssään ja joille tekoäly on olennainen osa työntekoa, toteaa Etlan tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen.
– Havaintomme työn imusta on mielestämme tulkittavissa siten, että tekoäly on parhaimmillaan kuin ylimääräinen ja aina käytettävissä oleva työkaveri, jonka kanssa tapahtuvaan vuorovaikutukseen liittyy vahvempi työhön innostuminen ja uppoutuminenkin, Rouvinen pohdiskelee.
Tekoälyn vaikutukset työntekijöiden hyvinvointiin ovat Suomessa tutkimusten mukaan toistaiseksi melko hillittyjä. Tutkijat korostavat, että se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö tekoäly voisi muuttaa suomalaista työelämää jatkossa. Muutos näkyy kuitenkin toistaiseksi enemmän työn tekemisen tavoissa kuin työntekijöiden hyvinvoinnissa laaja-alaisesti.
– Tutkimuksen ydinviesti on lohdullinen: suomalainen yhteiskuntarakenne kantaa meitä teknologisen murroksen yli paremmin kuin muualla. Tulosten perusteella tekoäly ei toistaiseksi näytä heikentäneet työtyytyväisyyttä Suomessa. Samalla on syytä huomauttaa, että vaikutukset voivat toki muuttua tekoälyn käytön laajentuessa, sanoo Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.
Tekoälyn työelämävaikutuksia ei kuitenkaan kannata arvioida ulkomaisten uhkakuvien tai yksittäisten kansainvälisten tutkimusten perusteella, koska Suomen tilanne poikkeaa Kauhasen mukaan niin selvästi muista maista.
– Yksi mahdollinen selitys Suomen poikkeaville tuloksille on, että korkean luottamuksen yhteiskunta, järjestäytyneet työmarkkinat ja laajat turvaverkot vaimentavat sekä tekoälyn hyötyjä että siihen liittyviä huolia, Kauhanen pohtii.
Tekoälyyn liittyvät pelot eivät ole nyt julkaistun tutkimuksen mukaan Suomessa voimistuneet. Pelko oman työn korvautumisesta teknologialla oli lähes yhtä yleistä vuosina 2018 ja vuosina 2023. Pelkääjien osuus jäi molempina vuosina vajaaseen kahdeksaan prosenttiin.
Tulos on huomionarvoinen, koska generatiivisen tekoälyn voimakas läpimurto osuu näiden vuosien väliin. Kokonaiskuvassa teknologiapelot eivät näyttäydy laaja-alaisena tai nopeasti voimistuvana ilmiönä, korostaa Etlan tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen.
– Enemmistö suomalaisista palkansaajista ei pelkää työnsä korvautumista eikä raportoi merkittäviä teknologiavetoisia henkilöstömuutoksia. Pelko siitä, ettei oppisi käyttämään uutta teknologiaa riittävän hyvin, ei myöskään tutkimuksessa kasva systemaattisesti tekoälyn käyttöintensiteetin mukana, selventää Rouvinen.
Tutkijat huomauttavat, että tekoälyä käyttää vielä verrattain pieni ja valikoitunut osa työntekijöistä, joten sen vaikutukset kaikkiin palkansaajiin jäävät väistämättä maltillisiksi. Tekoälyn käyttö painottuu tehtäviin, joissa tietoa käsitellään paljon ja joissa työn sisältö on jo valmiiksi digitaalinen.
