Suomen kansainvälinen kilpailukyky taantunut laaja-alaisesti: IMD-vertailussa vasta 15. sija

Suomen sijoitus on pudonnut peräti neljä sijaa alaspäin IMD:n tuoreessa kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Suomi sijoittui vertailussa nyt sijalle 15 eli sijoitus aleni vuoden 2019 tasolle. Suomen tämän vuoden sijoitusta heikensi erityisesti taloudellinen menestyminen, jossa vajosimme sijalle 50. Parannusta tuli ainoastaan kansainvälisessä kaupassa, mutta kaikissa muissa 18 osa-alueessa Suomen sijoitus heikkeni viime vuodesta. Singapore nousi edellisen vuoden neljänneltä sijalta kärkeen. Toiseksi kiri Sveitsi ja kolmanneksi sijoittui Tanska.

Suomen sijoitus tippui neljä sijaa sveitsiläisen IMD:n (Institute for Management Development) 67 maan kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Suomi on tänä vuonna 15. sijalla eli sijoitus aleni vuoden 2019 tasolle.

Tuoreessa Etla Erikoisartikkelissa (8) IMD:n 2024 World Competitiveness Ranking -julkaisusta, tarkastellaan tarkemmin syitä Suomen kilpailukykysijoituksen heikkenemiselle. IMD:n luokittelussa Suomen sijoitusta viime vuodesta paransi vain kansainvälinen kauppa. Sijoitus terveyden ja ympäristön osalta pysyi samana, mutta kaikissa muissa 18 osa-alueessa Suomen sijoitus heikkeni viime vuodesta.

Sijoitus vertailussa voi toki heittelehtiä yksittäisinä vuosina, mutta Suomen aseman heikkeneminen kahdessa vuodessa yhteensä seitsemän sijaa on jo huomattavan negatiivinen kehitys indeksin historiassa, arvioi Etlan tutkija Ville Kaitila.

Suomen taloutta ovat painaneet keskimääräistä enemmän korkotason nousun vaikutus investointeihin ja kulutukseen sekä Venäjän hyökkäyssodan vaikutus Suomen tavara- ja palveluvientiin. Näiden suhdannetekijöiden odotetaan alkavan parantua, mikä tukisi Suomen sijoitusta lähivuosina, pohtii Ville Kaitila.
Suomen taloutta ovat painaneet keskimääräistä enemmän korkotason nousun vaikutus investointeihin ja kulutukseen sekä Venäjän hyökkäyssodan vaikutus Suomen tavara- ja palveluvientiin. Näiden suhdannetekijöiden odotetaan alkavan parantua, mikä tukisi Suomen sijoitusta lähivuosina, pohtii Ville Kaitila.

Suomen sijoitus heikkeni laajalla rintamalla

IMD:n kokonaisindeksi jakautuu neljään kokonaisuuteen: taloudellinen menestys, julkisen hallinnon tehokkuus, yritysten suorituskyky ja infrastruktuuri, sekä ne kukin viiteen osa-alueeseen. Suomen kompastuskivi on useana vuonna ollut taloudellinen menestys (tänä vuonna sija 50.).

Suomi pärjää heikoimmin taloudellisen menestyksen kokonaisuudessa. Viime vuoden muita maita heikompi suhdannetilanne painoi Suomen sijoitusta tässä osiossa, sillä bkt, investoinnit ja työttömyysaste kehittyivät heikosti.

Rakenteellisesti Suomen (ja muiden pienten maiden) sijoitusta tässä osiossa heikentää kotimarkkinoiden pieni koko, sillä bkt on sellaisenaan yksi mittari. Muut Pohjoismaat ovat vertailussa kuitenkin sijoilla 22–30. Ruotsi on myös selkeästi sijoittunut Suomea paremmin kaikissa muissa 20 osa-alueessa paitsi työllisyydessä, yhteisöllisyydessä ja perusinfrastruktuurissa.

Suomen taloutta ovat painaneet keskimääräistä enemmän korkotason nousun vaikutus investointeihin ja kulutukseen sekä Venäjän hyökkäyssodan vaikutus Suomen tavara- ja palveluvientiin. Näiden suhdannetekijöiden odotetaan alkavan parantua, mikä tukisi Suomen sijoitusta lähivuosina, pohtii Ville Kaitila.

Infrastruktuuri on yksi Suomen vahvuuksista, mutta siinäkin sijoitus heikkeni tänä vuonna. Muun muassa huoltosuhde, investoinnit telekommunikaatioon, korkean teknologian viennin vähäisyys ja väestönkasvu ovat heikkouksia.

Myös yritysten suorituskyvyssä Suomen sijoitus on heikentynyt kahdessa vuodessa jyrkästi. Sijoitusta painavat alaspäin mm. tehtyjen työtuntien määrä, yrittäjyys ja korkeasti koulutetun ulkomaisen työvoiman määrä.

Julkisessa taloudessa tärkeimmät Suomen sijoitusta painavat tekijät liittyvät korkeaan verotukseen, mutta myös mm. yritystoiminnan aloittamisen hitauteen, maahanmuuttorajoituksiin ja investointikannustimiin. Institutionaalisemmissa tekijöissä, laillisuudessa ja kilpailulainsäädännössä Suomi on maailman kärkeä.

Kilpailukykyvertailun kärkisijat menivät edelleen pieniin kansantalouksiin. Singapore nousi listauksen kärkeen ohi Sveitsin, Tanskan ja Irlannin. Toiseksi kiri Sveitsi, parantaen asemaansa yhdellä sijalla viime vuodesta. Kolmanneksi sijoittui Tanska, tippuen viime vuoden listan kärjestä. Suuret EU-maat sijoittuivat seuraavasti: Saksa (24.), Ranska (31.), Espanja (40.) ja Italia (42.)

IMD:n yhteistyökumppani Suomessa on Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla.

IMD:n kilpailukykyindeksi analysoi sitä, ”miten maat ja yritykset kokonaisuutena hyödyntävät kykyjään vaurauden tai voittojen saavuttamiseksi”. Indeksi on pysynyt samankaltaisena vuodesta 2001, joskin käytetyt muuttujat vaihtuvat välillä jonkin verran. Kokonaisindeksi lasketaan 164 tilasto- ja muista sekundaarilähteistä saadun ”kovan” muuttujan sekä 92 yritysjohtajille ja muille vaikuttajille suunnatulla kyselyllä hankitun ”pehmeän” muuttujan vakioituna ja painotettuna summana. Kysely tehdään internetin kautta siten, että vastaajat ottavat kantaa väittämiin 7-portaisella asteikolla. Lisäksi kerätään tietoa 80 taustamuuttujasta. Pehmeiden muuttujien painoarvo on noin yksi kolmasosa. IMD:n kevättalvella 2024 toteutettuun kyselyyn vastasi eri maissa yhteensä 6 612 henkilöä. Kukin henkilö vastaa kyselyyn oleskelumaataan koskien.

 

Kaitila, Ville: Etla Erikoisartikkeli 8, Etla 3.7.2024

World Competitiveness Ranking 2024

Liitteet

Etla Erikoisartikkeli 8

Lataa