Uusi tutkimushanke hahmottelee Suomeen sopivaa verovähennysmallia tutkimus- ja kehitystoiminnan kasvattamiseksi

Yritysten halukkuus investoida tutkimukseen ja kehitykseen on Suomessa ollut laskussa jo 2010-luvulta lähtien, ja koronapandemia on edelleen vähentänyt investointi-intoa. Tutkimus- ja kehitystoiminnan nostaminen takaisin kasvu-uralle vaatiikin nykyistä vahvempia toimia. Etlan käynnistämä uusi tutkimushanke selvittää t&k-verohuojennusten vaikuttavuutta ja hahmottelee Suomeen sopivaa t&k-verovähennysmallia.

Suomessa taloutta uudistavat investoinnit ja t&k-panostukset suhteessa BKT:hen kääntyivät lasku-uralle jo 2010-luvulla, minkä seurauksena työn tuottavuus alkoi laskea. Koronapandemian aiheuttama markkinaepävarmuus on entisestään lisännyt tutkimus- ja kehitysinvestointien riskejä ja vähentänyt yritysten halukkuutta investoida t&k-toimintaan. Kasvua edistämään tarvitaankin nykyistä vahvempia toimia, jotka nostavat tutkimus- ja kehitysinvestoinnit kasvu-uralle ja mahdollistavat korkean lisäarvon työpaikkojen säilymisen.

Etlassa käynnistyy vuonna 2021 uusi tutkimushanke ”T&k-verohuojennusten vaikutus yritysten t&k-panostuksiin ja innovaatioihin”, jossa arvioidaan paitsi verohuojennusten vaikuttavuutta, myös eri maiden verokannustejärjestelmien ominaispiirteitä ja parhaita käytänteitä. Hankkeessa hahmotellaan Suomeen sopiva t&k-verovähennysmalli aiemman tutkimuksen sekä aineistoanalyysin pohjalta.

– T&K-verokannustimien vaikuttavuudesta tehty kansainvälinen tutkimus viittaa siihen, että pysyväluonteiset t&k-verotuet ovat yksi parhaista innovaatiopolitiikan työkaluista. T&k-verokannustinjärjestelmissä on kuitenkin suuria eroja OECD-maiden välillä ja siksi pyrimme nyt selvittämään, mitkä ominaisuudet ovat parhaita käytänteitä, Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski toteaa.

Nyt käynnistyvää hanketta vetävän Kosken mukaan OECD-maissa t&k-verovähennyksiä käytetään laajalti (32/37 maassa) vähentämään t&k-toiminnan kustannuksia sekä lisäämään yritysten kannustimia investoida tutkimukseen ja kehitykseen.

T&k-verovähennykset ovat markkinaperusteinen, yritysten taloudellisiin kannustimiin vaikuttava väline, jonka hallinnolliset kustannukset ovat tyypillisesti pienemmät kuin suorien t&k-tukien. Suorat tuet vaativat jokaisen hankkeen ja yrityksen kohdalla erikseen tehtävän arvioinnin ja päätöksen. Suomessa julkinen t&k-rahoitus yrityksille kattaa tällä hetkellä suorat t&k-tuet sekä lainat. Suomessa tehtiin t&k-verotukikokeilu vuosina 2013–2014, joka epäonnistui muun muassa kokeilun lyhyyden ja siihen liittyvän epävarmuuden vuoksi.

 

”T&k-verohuojennusten vaikutus yritysten t&k-panostuksiin ja innovaatioihin” -hanke on TT-säätiön rahoittama. Tutkimuksen on määrä valmistua vuoden 2021 loppuun mennessä.

 

LISÄTIETOA HANKKEESTA