Suhdannewebinaarissa ennustettiin Suomen bruttokansantuotteen kasvua ja pohdittiin julkisen talouden tilannetta

Etlan ennustetiimin mukaan Suomen bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 1,2 prosenttia. Talous kääntyi kasvuun jo viime vuoden aikana, vaikka koko vuoden bkt ei aivan yltänyt edellisvuoden tasolle. Ensi vuonna Suomen bkt:n ennustetaan kasvavan 1,4 prosenttia. Tuoreen talousennusteen eli Etlan kevään Suhdanteen lukuja käytiin läpi keskiviikkona 26.3. Teams-webinaarissa, mikä välitettiin Etlan pikastudiosta. Tänä vuonna tilaisuutta oli mahdollista seurata myös Etlan somekanavilla.

Vuoden ensimmäinen Etlan laaja talousennuste, kevään 2025 Suhdanne, julkaistiin keskiviikkona 26. maaliskuuta. Suora livewebinaari käynnistyi Etlan toimitusjohtajan Aki Kangasharjun talouspoliittisella katsauksella. Tämän jälkeen ennustepäällikkö Päivi Puonti kävi läpi tuoreen ennusteen arviot ja luvut (videolla kohdasta 06:43 lähtien).

Kangasharju aloitti katsauksensa käymällä läpi julkisen talouden tilannetta ja kasvun käynnistämiseksi vaadittavia toimia. Hän mainitsee, että julkisen talouden kannalta turvallisin verokeino olisi ansiotulojen korkeimpien marginaaliverojen alennus. Mahdollisten veronalennusten myötä kompensaatiota julkiseen talouteen voisi Kangasharjun mukaan hakea listaamattomien yhteisöjen verotuksesta, valtion omaisuuden myynnistä tai hallitusohjelman neljän miljardin investointipaketin uudelleenkohdentamisesta.

– Otamme suuren riskin, jos nyt oletamme, että kokonaistuottavuus lähtee riittävään kasvuun vain odottamalla. Odottaminen muodostaa itse asiassa suuremman riskin kuin ’liian rohkea’ tekeminen. Uudistuksia on pantava toimeen ja verokannustimia kannattaa ottaa mukaan uudistuspakettiin, jotta kasvu lähtee käyntiin tarpeeksi ripeästi, Kangasharju sanoi.

Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju kävi webinaarin aluksi läpi ajankohtaista taloustilannetta. Hänen esityksensä käsitteli julkisen talouden tilannetta ja kasvun käynnistämiseksi vaadittavia toimia.

Kangasharju korosti, että vuosien 2015 ja 2027 välillä Suomi kasvaa verrokkimaita (Euromaat + muut Pohjoismaat) nopeammin vain kolmena vuonna 12:sta. Ensimmäiset vuodet vuodesta 2015 eteenpäin Suomen elintaso kasvoi verrokkimaita ripeämmin. Tämä johtui keskeisesti siitä, että Suomen lähtökohdat olivat tuolloin finanssikriisin aiheuttamasta talouden supistumisesta johtuen verrokkimaita alempana. Näiden vuosien jälkeen Suomen talouden kasvu kuitenkin alkoi hyytyä, ja jäimme jälkeen verrokkimaista. Eron umpeen kuroutumista ei vuoteen 2027 mennessä ole ennusteen mukaan näköpiirissä.

Tunnelmia webinaarista. Etlan viestintäjohtaja Tytti Sulander esittämässä yleisöltä saatuja kysymyksiä toimitusjohtaja Aki Kangasharjulle ja ennustepäällikkö Päivi Puonnille.

Suhdanteen esittelyn jälkeen Päivi Puonti ja Aki Kangasharju olivat vastaamassa yleisökysymyksiin. Tilaisuuden veti Etlan viestintäjohtaja Tytti Sulander.

Tänä vuonna Etlan Suhdannewebinaari esitettiin monikanavaisesti. Tilaisuutta oli mahdollista seurata webinaarin lisäksi myös Instalivenä tai kuunnella Etlan X-tililtä.

 

Kaikki tilaisuudessa esitetyt kalvot löydät tämän artikkelin liitteestä.

Kuvassa Etlan ennustetiimi. Ylärivissä vasemmalta tutkimusavustaja Matias Hämäläinen ja tutkija Ville Kaitila, alarivissä vasemmalta ennustepäällikkö Päivi Puonti, tutkija Birgitta Berg-Andersson ja toimitusjohtaja Aki Kangasharju. Kuvasta puuttuu tutkija Sakari Lähdemäki.

 

Etlan ennuste tiivistettynä:

  • Suomen talous kasvaa tänä vuonna 1,2 prosenttia. Talous kääntyi kasvuun jo viime vuoden puolella, mutta kasvu on jäänyt toistaiseksi hitaaksi. Bkt kasvaa ensi vuonna 1,4 prosenttia ja 1,2 prosenttia vuonna 2027.
  • Tänä vuonna sekä yksityiset että julkiset investoinnit kasvavat. Myös yksityinen kulutus piristyy hieman kahden heikomman vuoden jälkeen. Sopeutustoimet sen sijaan jarruttavat julkisen kulutuksen kasvua. Ensi vuonna kotitalouksien kulutuksen kasvu vahvistuu. Investoinnit pysyvät kasvussa, mutta julkinen kulutus vaimenee.
  • Kansainvälinen kysyntä elpyy, mutta nettovienti ei yllä plussalle, koska vienti ja tuonti kasvavat lähes yhtä paljon.
  • Työttömyysaste laskee tänä vuonna 8,2 prosenttiin ja ensi vuonna 7,9 prosenttiin. Työllisyysaste nousee talouskasvun myötä tästä vuodesta eteenpäin.
  • Inflaatio pysyy matalana vielä tänä vuonna, mutta normalisoituu 1,8 prosenttiin vuonna 2027.
  • Julkinen alijäämä suhteessa bkt:hen laskee 3 prosentin alapuolelle vasta vuoteen 2027 tultaessa, jolloin velkasuhde lähestyy 87 prosenttia.
  • Ennusteen riskit liittyvät talous- ja geopoliittiseen epävarmuuteen sekä inflaation kiihtymiseen. Positiivinen vaikutus voi olla Saksan infrastruktuuri-investoinneilla ja Euroopan puolustuksen satsauksilla.

 

Suhdanteen verkkoversio on luettavissa myös osoitteessa suhdanne.fi. Verkkoversion kuviot ja taulukot voi myös ladata erikseen omalle koneelleen. Taitetun PDF-version Suhdannekirjasta voi ladata myös osoitteessa: etla.fi/julkaisut.

Liitteet

Suhdanne Kevät 2025 julkistustilaisuuden kalvopaketti

Keskiviikkona 26.3. kevään Suhdanne-ennusteen julkistuswebinaarissa esitetyt Aki Kangasharjun ja Päivi Puontin esityskalvot

Lataa