Suuri osa entisistä Nokian työntekijöistä ryhtyi myöhemmin yrittäjäksi tai bisnesenkeliksi, todetaan Etla-tutkimuksessa 22. huhtikuuta. Tutkimuksen tuloksia esiteltiin tiistaina Helsingissä Scandic Hubin modernissa tapahtumatilassa. Tilaisuutta pystyi seuraamaan paikan päällä tai livestriimin kautta. Tilaisuuden tallenne ja esitysten diat ovat nyt katsottavissa myös jälkikäteen.
Tiistaina 22.4. järjestetyssä tilaisuudessa Nokiasta 2008–2014 lähteneiden tie yrittäjiksi esiteltiin tuoreen Etla-tutkimuksen tuloksia ex-nokialaisten yrittäjyydestä ja yritysten menestymisestä. Tilaisuuden avasi tutkimushankkeesta vastannut Etlan tutkimusneuvonantaja, taloustieteiden tohtori Petri Rouvinen.
Huomattavan suuri osa, yli 8 prosenttia, entisistä Nokian työntekijöistä ryhtyi myöhemmin yrittäjäksi tai bisnesenkeliksi.
— Ex-nokialaiset lähtivät startup-yrittäjiksi yli 2 kertaa innokkaammin kuin samaan aikaan muista suurista teknologiayrityksistä lähteneet verrokit. Havainto on yllättävä, mutta isojen emoyhtiöiden äärimmäiset stressitilanteet ruokkivat yleisemminkin siirtymiä nimenomaan yrittäjyyteen, kertoo Etlan Rouvinen tutkimuksen tuloksista.
Nokian tilannetta vuosina 2008-2014 ja Applen tuloa matkapuhelinmarkkinoille kävi läpi tutkimushankkeesta vastannut Etlan Petri Rouvinen. Tutkimuksessa havaittiin myös, että Nokia-kokemuksella on ollut positiivinen vaikutus yritysten liikevaihdon kasvuun. Ex-nokialaisten startup-yritysten liikevaihdon kasvu on ollut keskimäärin 16 prosenttia verrokkeja nopeampaa. Kun tarkastellaan pelkästään Nokiassa innovaatiorooleissa työskennelleiden henkilöiden perustamia startup-yrityksiä, vastaava luku nousee jopa 50 prosenttiin.
Kommenttipuheenvuoron tilaisuudessa piti Aalto-yliopiston strategiaprofessori Timo Vuori.
Vuoren mukaan iso disruptio eli ulkoinen uhka, kuten uusi teknologia tai muu toimintaympäristön muutos, herättää myös voimakkaita tunteita. Nämä tunteet saattavat johtaa viivästyneisiin tai huonoihin päätöksiin sekä epäonnistumisiin. Strategisessa mielessä Nokia tarjoaakin opin suomalaisille yrityksille.
— Disruption hetkellä ollaan avoimia todellisuudelle ja hyväksytään, että se on kivulias ja vaikea. Kun se on hyväksytty, mietitään, mitkä ovat parhaita keinoja mennä siitä eteenpäin. Todennäköisesti ei voida mennä samalla menestysresepteillä kuin aikaisemmin, mutta voidaan tehdä hyviä valintoja ja pitää ihmisistä huolta, ja sitä kautta saadaan paras mahdollinen lopputulos aikaan, Vuori summaa.
Tilaisuus jatkui paneelikeskustelulla, johon osallistuivat Esko Aho (Suomen pääministeri 1991–1995, Nokian yhteiskuntasuhteista vastaava johtokunnan jäsen 2009–2012), Kaisa Olkkonen (hallitusammattilainen, Nokian yhteiskuntasuhdejohtaja 2010–2016), Pekka Pesonen (projektijohtaja, Nokian entinen Bridge-ohjelma) ja Timo Vuori (strategiaprofessori, Aalto-yliopisto). Paneelin moderaattorina toimi Etlan Petri Rouvinen.
Paneelissa Pekka Pesonen (vas.), Esko Aho, Kaisa Olkkonen, Timo Vuori ja Petri Rouvinen.Panelistit keskustelivat muun muassa Nokian taannoisesta Bridge-ohjelmasta, jonka tavoitteena oli tukea entisiä Nokian työntekijöitä seuraavaan vaiheeseen viiden polun kautta. Yksi näistä poluista oli yrittäjäksi ryhtyminen.
— Loimme konseptin, joka perustui ajatukseen, että me voimme saada nämä ihmiset siirtymään uuteen nopeasti, jos me teemme oikeita asioita, kertoo Esko Aho Bridge-ohjelman taustasta.
Harvinaisen kiinnostavaa ja avointa ajatustenvaihtoa käynyt paneeli otti lopuksi myös yleisön mukaan keskusteluun. Yleisön joukosta saatiinkin monia asiantuntevia ja Nokiaa läheltä tuntevia kommentteja. Vilkas keskustelu lainehti Nokian entisen johdon toiminnasta Suomen innovaattorikentän merkitykseen – ja kattoi kaikkea siltä väliltä.
Tilaisuuden juonsi Etlan viestintäjohtaja Tytti Sulander.
Voit katsoa tallenteen ylintä kuvaa klikkaamalla tai suoraan YouTube-kanavaltamme.
Esityskalvot löydät tämän artikkelin liitteenä.
Panelistit yhteiskuvassa: Pekka Pesonen (vas.), Esko Aho, Kaisa Olkkonen, Timo Vuori ja Petri Rouvinen.
