Tänä vuonna 80 vuotta täyttävä Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on ollut toiminnassa vuodesta 1946, jo pitkälti ennen suomalaista hyvinvointivaltiota ja vaikkapa EU-jäsenyyttä. Mutta mihin vielä tarvitaan Etlaa? Sitä kysyy juhlavuoden erikoishaastattelussa toimittaja Arto Nyberg, kun haastateltavana on Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju. Voit katsoa haastattelun klikkaamalla kuvasta.
Etlaa tarvitaan edelleen, tiivistää Aki Kangasharju juhlavuoden kunniaksi tehdyn erikoishaastattelun annin.
Etlan toimitusjohtajan mukaan tutkimuslaitoksen toiminta ei toki enää keskity datan tai perustiedon tuotantoon, kuten ennen muinoin, vaan pikemminkin ”jalostetun tiedon” tuotantoon. Sellaisen tiedon, jonka perusteella voidaan tehdä päätöksiä.
– Esimerkiksi kun hyvinvointia rakennetaan, niin Etlaa tarvitaan, jotta ymmärtäisimme myös yritysten roolin talouskasvulle ja huomiselle, Kangasharju sanoo.
Kangasharju pitää kuitenkin kiinni siitä, ettei Etlan rooli ole juurikaan vuosien saatossa muuttunut. Perustehtävä on ja pysyy. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tehtävänä on tukea päätöksentekoa ja tuottaa uutta tietoa. Sitä kutsutaan myös soveltavaksi taloustutkimukseksi.
– Etla on siirtynyt perustiedon tuottamisesta ”pureskellumpaan” ja jalostetumpaan tietoon, jopa suosituksia antavaan suuntaan. Panostamme yhä enemmän siihen, että päätöksentekijät pystyisivät nopeasti saamaan käsityksen siitä, mikä olisi järkevintä päätöksentekoa juuri nyt, jotta elintaso Suomessa paranisi.
Etlan tutkimuksia ja toimenpide-ehdotuksia myös arvostellaan julkisessa keskustelussa ja toisinaan epäillään, että laitoksen rooli olisi muuttunut taloustutkimuslaitoksesta taustavaikuttajaksi – jopa lobbariksi.
Siitä kysyy haastattelussa Arto Nybergkin.
– Onko Etla niin kuin taloustutkimuslaitos vai taustavaikuttaja ja keskusteluherättäjä?
Kangasharju torjuu lobbariajatuksen tiukasti.
– Tutkimuslaitokset ovat tutkimuslaitoksia. Sitten on olemassa lobbarit ja etujärjestöt erikseen, jotka ajattelevat omaa asiaansa. Se, mitä asiaa Etla ajaa, on talouskasvu ja parempi huominen ja sen takana on oikeastaan helppokin olla. Roolimme on ihan selvä, tuomme tietoa keskusteluun niin työnantaja- kuin työntekijäpuolelle, mutta myöskin sille päätöksentekijälle siinä välissä.
Kangasharjun mukaan luotettavan perustiedon tuottaminen on kaiken Etlan toiminnan ydin, kuten myös hyvä ja laadukas tiede.
– Tieteen laatua vaalimme mm. laatimalla artikkeleita kansainvälisiin tiedejulkaisuihin, mutta se ei kuitenkaan ole ainut tehtävämme. Etlan strategian ytimessä on myöskin, että haluamme tiedolla vaikuttaa parempien päätösten syntymiseen.
Kuuntelevatko poliitikot sitten Etlaa, kysyy Nyberg.
Joskus, vastaa Kangasharju.
– Välillä tuntuu, että vaikka kuinka suureen ääneen huutaa, niin kukaan ei kuule. Välillä taas tuntuu, että hyvinkin suoraan niitä asioita, joita olemme ehdottaneet, näkyy sitten myös poliittisessa keskustelussa – ja joskus myös päätöksenteossa.
Kangasharjun mukaan yksi esimerkki Etlan kuuntelemisesta on korkeampien marginaaliverojen lasku Suomessa.
– Aloimme tuoda verokeskusteluun uutta kansainvälistä tutkimusnäyttöä jo vuonna 2022. Aluksi saimme aika paljon pyyhkeitä, myös ekonomisteilta, saatikka sitten tietyiltä etujärjestöiltä. Mutta nyt kukaan ei oikeastaan enää kiistä, etteikö se olisi ollut järkevää politiikkaa. Tämän vuoden alusta korkeimmat marginaaliverot sitten laskivat.
Joukko Etlan eturivin tutkijoita – entisiä ja nykyisiä – kirjoittaa parhaillaan syyskuun alussa julkaistavaa juhlakirjaa ”Suomi 2051”. Kirja katsoo Suomea 25 vuoden päähän ja käy läpi, mitä nyt pitäisi tehdä, jotta meillä olisi hyvinvointiyhteiskunta vielä vuonna 2051.
Kirjan keskeinen keskeinen viesti on talouskasvun puute. Siihen Kangasharjun mukaan keskitytään monelta kantilta – ja tarjotaan myös ratkaisuja.
– Tulemme sisällyttämään juhlakirjaan myös seuraavan ”muistiomme hallitukselle”. Toisin sanoen osa kirjasta tulee olemaan ihan lista ehdotuksia toimista, joiden avulla pian 20 vuotta jatkunut nollakasvu saataisiin lopultakin loppumaan. Ja kasvu käynnistymään.
Pystytkö tässä paljastamaan listaa, kysyy Arto Nyberg.
– Sen verran pystyn sanomaan, että olemme keskittyneet kolmeen asiaan. Eli tarvitsemme tänne ihmisiä eli maahanmuuttoa. Sen lisäksi tarvitaan osaamista, kun koulutustasomme on kääntynyt laskuun. Ja sitten tarvitaan vielä tekemisen meininki, joka on nyt meidänkin mielestämme ehkä se selkein ”tuntematon jarru” talouskasvussamme. Tarvitsemme siis kannusteita niin ihmisille kuin yrityksille, jotta tulisi tekemisen meininki. Näihin kokonaisuuksiin ehdotuksemme lähinnä keskittyvät, Kangasharju sanoo.
– Tutkimus ei päätä, mutta ilman tutkimusta päätökset tehdään pimeässä. Etla on katsonut Suomea jo 80 vuotta ja nyt myös seuraavat 25 vuotta eteenpäin. Keskustelu jatkuu juhlaseminaarissa toinen syyskuuta, päättää Arto Nyberg nyt julkaistun erikoishaastattelun. Hän toimii syyskuussa myös Finlandia-talossa järjestettävän juhlaseminaarin juontajana.
Lisää juhlakirjasta ja 2.9.2026 järjestettävästä ETLA 80 vuotta -juhlaseminaarista kuulet haastattelussa. Voit katsoa koko haastattelun klikkaamalla artikkelin kuvaa tai vierailemalla YouTube-kanavallamme.
Tervetuloa juhlavuoteen!
