Maahanmuuton kokonaistaloudelliset vaikutukset ovat monisyisiä, eivätkä ne jakaudu tasaisesti. Myöskään pelkät julkistalouden laskelmat eivät yksinään riitä kuvaamaan maahanmuuton kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Tuoreita Etlan tutkimustuloksia esiteltiin 23. maaliskuuta Oodissa järjestetyssä, työperäistä maahanmuuttoa käsitelleessä EK:n seminaarissa.
Maanantaina 23.3.2026 julkaistiin maahanmuuton kokonaistaloudellisia vaikutuksia käsittelevät Antti Kauhasen Etla-tutkimukset Maahanmuuton taloudelliset vaikutukset: Maahanmuuton rakenne ja kotoutuminen ratkaisevat (Etla Raportti 176) ja Miten maahanmuutto vaikuttaa Suomen talouteen? (Etla Muistio 177). Julkaisujen perusteella maahanmuuton kokonaistaloudelliset vaikutukset riippuvat esimerkiksi maahantulon rakenteesta. Työperäinen ja korkeasti koulutettu maahanmuutto tuottaa nopeastikin positiivisia julkistaloudellisia vaikutuksia, kun taas humanitaarinen maahanmuutto on alkuvaiheessa kustannus julkiselle taloudelle.
Elinkeinoelämän keskusliitto järjesti saman päivänä keskuskirjasto Oodissa, Helsingissä seminaarin työhön johtavasta maahanmuutosta. Johdatuksen aiheeseen tarjosi EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies, jota seurasi EK:n työelämä-vastuualueen johtaja Ilkka Oksalan puheenvuoro. Oksala esitteli työhön johtavaan maahanmuuttoon liittyviä EK:n tavoitteita ja esityksiä tulevalle vaalikaudelle. Oksalan puheenvuoron jälkeen kommenttipuheenvuoron piti johtaja Saana Siekkinen SAK:sta.
Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen huomautti omassa puheenvuorossaan maahanmuuton taloudellisten vaikutusten riippuvan esimerkiksi maahanmuuton rakenteesta, sekä kotoutumisen onnistumisesta.
Suomi tarvitsee maahanmuuttoa, sillä väestön ikääntyminen heikentää työvoiman tarjontaa, tuottavuutta ja julkisen talouden kestävyyttä. Työperäisen maahanmuuton lisääminen on tehokkain keino lieventää ikääntymisen negatiivisia vaikutuksia.
– Ikärakenteemme menee siihen suuntaan, että meillä on yhä enemmän väestöä, joka ei työskentele, eli meidän on pakko jotenkin ylläpitää työikäistä väestöä. Maahanmuutto ei tätä ongelmaa kokonaan ratkaise, mutta se on aivan olennainen osa sitä ratkaisua, Kauhanen sanoi.
Maahanmuutto vaikuttaa työmarkkinoilla useiden eri mekanismien kautta. Maahanmuutto voi esimerkiksi ohjata kantaväestöä vaativampiin tehtäviin samalla, kun tulijat erikoistuvat tehtäviin, joissa heillä on suhteellinen etu.
– Yksi keskeinen kysymys, mistä yhteiskunnallista keskustelua usein käydään, on se, miten maahanmuutto vaikuttaa työmarkkinoihin. Keskustelu on usein aika yksipuolista. Puhutaan siitä, miten maahanmuutto lisää työvoiman tarjontaa, ja saattaa sitä kautta aiheuttaa palkkapaineita alaspäin. Tästä kuitenkin unohtuu monta asiaa, kuten se, että maahanmuuttajat ovat myös kuluttajia, jotka lisäävät yritysten työvoiman tarvetta, Kauhanen totesi.
– Toisekseen, jos työvoiman määrä muuttuu, niin se ei tarkoita, etteikö mikään muu muuttuisi yhtä aikaa. Jos taloudessa työvoiman määrä kasvaa, joka sinänsä lisää painetta palkkojen laskuun, se kannustaa investoimaan, mikä nostaa tuottavuutta ja lisää myös työvoiman kysyntää, Kauhanen huomautti.
Kauhasen puheenvuoron jälkeen seminaarissa kuultiin maahanmuuttajan ja maahanmuuttajia työllistävän yrityksen puheenvuorot. Puhumassa olivat Senior HR Manager Tuomas Nurmi Murata Electronics Oy:stä, sekä Account Quality Manager Dharshini Sivasubramanian, myöskin Murata Electronics Oy:stä.
Seminaarin päätteeksi järjestettiin poliittisten puolueiden paneelikeskustelu, johon osallistuivat Pia Kauma (Kokoomus), Miko Bergbom (PS), Eveliina Heinäluoma (SDP), Markus Lohi (Keskusta), Inka Hopsu (Vihreät), Jessi Jokelainen (Vasemmistoliitto), Otto Andersson (RKP) sekä Jukka Palokangas (KD).
Tilaisuuden Oodissa juonsi toimittaja Maria Nykänen.
