Lausunto koskien yritysten määräaikaista kustannustukea koskevan lain (508/2020) muuttamisesta.
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi voimassa olevan lainsäädännön pykälää 5d§ Tuki kattamattomiin kiinteisiin kustannuksiin. Suurin muutos aiempiin koronatukikierroksiin verrattuna on tuen enimmäismäärän 6-kertaistaminen miljoonasta eurosta kuuteen miljoonaan euroon. Lakiesityksessä jää epäselväksi miksi aiemmin nähtiin sopivaksi tuen ylärajaksi miljoona euroa ja nyt kuusi miljoonaa euroa.
Käsillä olevan esityksen jälkeen on vaikea nähdä perusteluja seuraaville tukikierrokselle tuen keskeisenä perusteena toimineiden rajoitusten poistuttua 1.3.2022 alkaen.
Lausunnon antamiseen on varattu hyvin vähän aikaa, mikä herättää kysymyksen siitä mahtaako lain valmistelijalla olla aikaa ottaa huomioon lausuntokierroksen mahdolliset parannusehdotukset.
Kustannustukimallissa on edelleen joitakin epäkohtia. Tällaisia ovat ennen koronaa vaikeuksissa olleiden pienten ja mikroyritysten säilyttäminen tuen piirissä sekä myönnetyn tuen harkinnanvaraisuuden säilyttäminen, mikä voi johtaa samanlaisten toimijoiden erilaiseen kohteluun, vaikka tuen myöntämisen perusteet tulisi lähtökohtaisesti olla tasapuoliset ja läpinäkyvät. Harkinnanvaraisuudesta aiheutuu myös lisää hallinnollisia kustannuksia.
Kustannustuen vertailu tukikauden ja vertailukauden liikevaihtojen välillä tuottaa oman haasteensa. Erityisesti olisi harkinnan arvoista pyrkiä miettimään kuinka onnistuttaisiin huomioimaan se, että joidenkin toimialojen tuotteiden ja palvelujen kysyntä oli vähentynyt jo ennen koronakriisiä (auringonlaskutoimialat).
Tuen kriteerinä käytetään liikevaihdon laskua. Mittari on sikäli ongelmallinen, että liikevaihdon muutoksen vaikutus eri toimialojen kannattavuuteen on erilainen välipanoskäytön ja kiinteiden kustannusten erisuuruisten kustannusosuuksien vuoksi, jolloin liikevaihdon yhteys voittoon vaihtelee toimialoittain.
Yleisenä kustannustukiin liittyvänä asiana voidaan myös muistuttaa julkisten menojen lisäämiseen vaihtoehtoisesta käytöstä. Siksi on hyvä kysyä, olisiko julkisen sektorin antama raha tehokkaammassa ja enemmän hyvinvointia lisäävässä käytössä jossain toisessa kohteessa. Keskeinen hankaluus puntaroinnissa on se, että ei ole tiedossa kuinka paljon tuet todellisuudessa auttavat yrityksiä, esimerkiksi kuinka paljon vähemmän yrityksiä menee konkurssiin pelkästään kustannustukien vuoksi.
