Suomen ylimmät ansiotulojen rajaveroasteet ovat edelleen niin korkeat, että ne saattavat vähentää kokonaisverokertymää. Viimeaikaisen tutkimusnäytön perusteella ainakin tulojakauman ylimmässä prosentissa verotuottoa maksimoiva rajavero olisi nykyistä alemmalla tasolla. Tämä on kuitenkin ääriesimerkki tehottomasta verotuksesta. Laajemmin veropäätökset pitäisi suunnitella kasvun ja hyvinvoinnin maksimoinnin näkökulmasta, eikä verotuksen maksimointi pitäisi olla politiikan tavoitteena. Tuore Etla-tutkimus varoittaa, että korkea verotus ei ainoastaan vääristä lyhyen aikavälin työn tarjontaa, vaan heikentää pitkän aikavälin kasvun edellytyksiä jarruttamalla uraponnisteluja ja aineettoman pääoman kertymistä.
Tänään julkaistu Etlan tutkimus ”Verotuksen rajoilla – Näkökulmia Suomen korkeisiin rajaveroihin” (Etla Raportti 175) käy monin tavoin läpi Suomen verotusta nykytilanteessa, jossa palkansaajan korkein rajavero on noin 51 prosenttia (ilman kirkollisveroja) ja se kohdistuu jo noin 60 000 euron vuosituloihin. Rajavero mittaa sitä, kuinka suuri osa työtulona ansaitusta lisäeurosta menee veroihin.
Taloustieteessä perinteiseen (Saezin) malliin pohjautuvat laskelmat osoittavat, että tulojakauman ylimmässä prosentissa verotuottoa maksimoiva rajavero asettuu Suomessa nykyistä korkeinta rajaveroa alemmas, noin 46–49 prosenttiin. Tämä tarkoittaa, että rajaverojen pitäminen 46–49 prosentin yläpuolella kääntyy todennäköisesti itseään vastaan: käyttäytymisreaktiot supistavat veropohjaa niin paljon, että verotulot laskevat.
Nyt julkaistun tutkimuksen ovat laatineet Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi, Veronmaksajain keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola ja Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki. Raportti on julkaistu yhtä aikaa Etlan julkaisusarjassa sekä Akava Worksin julkaisuna.
─ Nykyinen 51 prosentin rajavero on ainakin ylimmän prosentin osalta todennäköisesti jo verotuotot maksimoivan tason yläpuolella. Uhkana onkin, että kireä verotus aiheuttaa sellaisia käyttäytymisvaikutuksia, että valtion kokonaisverokertymä vähenee, verrattuna matalampaan verotukseen. Tämän vaikutuksen voi olettaa näkyvän pidemmän päälle erityisesti työurissa, joihin voi omilla päätöksillään merkittävästi vaikuttaa kireän verotuksen vuoksi, toteaa Etlan Tero Kuusi.
Nyt julkaistu tutkimus kritisoi perinteisiä laskentamalleja siitä, että ne aliarvioivat verotuksen haittoja tarkastelemalla vain lyhyen aikavälin muutoksia työtunneissa. Todellisuudessa korkea marginaaliverotus vaikuttaa yksilöiden koko elinkaaren aikaisiin valintoihin, kuten kouluttautumiseen, työpaikan vaihtoihin ja halukkuuteen hakeutua vaativampiin tehtäviin.
Erityisen huolestuttavaa tutkijoiden mukaan on vaikutus teknologia- ja tietointensiivisillä aloilla toimiviin osaajiin.
─ Tuore tutkimusnäyttö osoittaa, että juuri teknologia- ja tietointensiivisillä aloilla työskentelevät reagoivat verotukseen voimakkaimmin. Koska heidän panoksensa on keskeinen Suomen aineettoman pääoman ja tuottavuuskasvun kannalta, voi korkea verotus muodostua nyt pullonkaulaksi myös kasvutavoitteiden saavuttamiselle, pohtii Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Raportin johtopäätös on, että Suomen tulisi laskea korkeita rajaveroja. Tämä on perusteltua erityisesti silloin, kun verotus ylittää tason, jolla verotulot maksimoituvat. Tällaisessa tilanteessa veronkevennys voi tutkijoiden mukaan maksaa itsensä takaisin muutaman vuoden aikajänteellä, kun taloudellinen aktiivisuus lisääntyy. Tämä on kuitenkin ääriesimerkki tehottomasta verotuksesta. Laajemmin veropäätökset pitäisi suunnitella kasvun ja hyvinvoinnin maksimoinnin näkökulmasta, eikä verotuksen maksimointi pitäisi olla politiikan tavoitteena.
─ Veropolitiikan tulisi painottaa nykyistä enemmän urakannustimien vahvistamista ja yritysdynamiikkaa tukevia rakenteita. Työn verokiila on samalla kiila aineettoman pääoman kertymiselle, kiteyttää Veronmaksajien Mikael Kirkko-Jaakkola.
Nyt julkaistun tutkimuksen ovat rahoittaneet Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja korkeakoulutettujen keskusjärjestö Akava.
Lisätiedot:
Tutkimusjohtaja Tero Kuusi, ETLA, p. 041 444 8144, tero.kuusi@etla.fi
Pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola, Veronmaksajain Keskusliitto, p. 050 536 4126, mikael.kirkko-jaakkola@veronmaksajat.fi
Pääekonomisti Mauri Kotamäki, Finnvera, p. 029 460 2878, mauri.kotamaki@finnvera.fi
