Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen eduskunnan suurelle valiokunnalle antaman lausunnon mukaan EU:n yhteisvelkaa esitetään jälleen poikkeuksellisena ja väliaikaisena ratkaisuna, vaikka kyse on unionissa vakiintuneesta toimintatavasta. Etla muistuttaa, että EU:n SAFE-välineen edellyttämiä yhteisiä puolustushankintoja on mahdollista tehdä myös hallitusten välisesti, ilman EU:hun luotavaa uutta yhteisvelkarakennetta. Suuri valiokunta on pyytänyt lausuntoja valtioneuvoston selvityksestä koskien EU:n ReArm Europe -suunnitelmaa.
Eurooppalaisen puolustuksen vahvistaminen on välttämätöntä nykyisessä poikkeuksellisessa turvallisuustilanteessa, katsoo Etla. ReArm Europe -suunnitelmalla unioni pyrkii Euroopan oman puolustuksen vahvistamiseen, mutta suunnitelmassa on kuitenkin puutteita, arvioi Etlan lausunnon laatinut ennustepäällikkö VTT Päivi Puonti.
Puutteet koskevat Puontin mukaan puolustuksen valkoiseen kirjaan perustuvia ehdotuksia ns. SAFE-rahoitusvälineestä.
– Yhdessä SAFE-väline ja EU:n finanssipolitiikan sääntöjen poikkeuslauseke mahdollistavat EU-maiden lisävelkaantumisen ilman selkeitä kannusteita kasvattaa sotilaallista suorituskykyä. Kannustimet nimenomaan sotilaallisen puolustuskyvyn lisäämiseen pitäisi olla ReArm Europe -suunnitelman ensisijainen tavoite, toteaa Puonti.
Etla huomauttaa lausunnossaan, että EU:n yhteisvelka esitetään jälleen poikkeuksellisena ja väliaikaisena ratkaisuna, vaikka kyse on EU:ssa vakiintuvasta toimintatavasta (RRF, SURE, SAFE). Yhä useammin tarpeelliseksi katsottuja menokohteita rahoitetaan jäsenmaiden yhteisvelalla, kun vaihtoehtona olisi kansallisen finanssipoliittisen liikkumavaran luonti julkista taloutta sopeuttamalla.
Suomen kanta ReArm Europe-suunnitelmaan on myönteinen. Valtioneuvosto pitää välttämättömänä, että Euroopan puolustuskykyä vahvistetaan nopeasti ja on siksi myös avoin erilaisille rahoitusratkaisuille.
– On kuitenkin epäselvää, mitä tarkoittaa Suomen kokonaisetu, jonka perusteella valtioneuvosto pitää SAFE-instrumentin yhteisvelkaa Suomelle tarkoituksenmukaisempana kuin kansallista, markkinaehtoista velkarahoitusta, jonka käytöstä voidaan päättää kansallisesti, ja joka on ainakin toistaiseksi edullisempaa ja hallinnollisesti kustannustehokkaampaa, Puonti toteaa lausunnossa.
SAFE-rahoitusvälineellä tarkoitetaan 150 miljardin euron EU:n yhteisvelkaa, jonka komissio lainaisi eteenpäin halukkaille jäsenmaille. EU:n yhteisvelka on kansallista edullisempaa Italialle, Espanjalle ja Ranskalle, kun taas Suomi saa edelleen itse edullisempaa velkaa markkinoilta.
Päivi Puonti perääkin tarkempaa julkista keskustelua rahoitusvälineestä, koska SAFE-instrumentin edellyttämiä yhteishankintoja on mahdollista tehdä myös hallitusten välisesti, ja niitä voidaan edistää EU:ssa ilman uutta yhteisvelkarakennetta.
– Valtioneuvoston selvityksen ja sen taustamateriaalien perusteella vaikuttaa siltä, että suurin taloudellinen kannuste Suomelle syntyy siitä, että SAFE-instrumentin yhteisvelalla rahoitettuja menoja ei lueta EU:n finanssipolitiikan sääntöihin. Yhteisvelan vaihtoehtona olisivat kuitenkin vapaaehtoiset yhteishankinnat, kansallisten toimien tehokas koordinointi sekä julkisen talouden lisäsopeutukset.
Koko Etla-lausunto valtioneuvoston selvityksestä (ReArm Europe -suunnitelma) eduskunnan suurelle valiokunnalle (E 21 /2025 vp) on luettavissa mm. Etlan verkkosivuilla sekä tämän tiedotteen liitteenä.
