On ennustettu, että vuonna 2030 ICT-alan energiankulutus tulee olemaan 21 prosenttia koko maailman energiankulutuksesta, mutta riittävätkö resurssit kaikkien toimintojen samanaikaiseen toteuttamiseen? Digitalisaation kehitystrendit, esimerkiksi siirtyminen 5G-verkkoon, online-pelaaminen ja sähköautoilun yleistyminen, lisäävät sekä tallennus- ja laskentakapasiteetin että energian tarvetta. Digitalisaation ekologiset vaikutukset tulisi selvittää ja Etla tuokin alan kentällä täysin uuden termin, digitaalinen ekologia, tarkastelemaan näitä vaikutuksia.
Digitalisaatio on edennyt yhteiskunnassa monella rintamalla samanaikaisesti: kaupat ovat siirtyneet verkkoon, yritykset hyödyntävät toiminnassaan algoritmeja ja konenäköä ja -oppimista sovelletaan enemmän. Olemme lisäksi siirtymässä kohti seuraavaa teknologista murrosta, jossa 4G-verkosta siirrytään kohti 5G-verkkoa. Kuluttajapuolella erilaisten suoratoistopalveluiden käyttö lisääntyy, ja liikkuvaa kuvaa pyritään välittämään yhä tarkemmalla resoluutiolla.
– Nämä kaikki vaativat aiempaa enemmän tallennus- ja laskentakapasiteettia sekä sähköenergiaa. Parhaillaan rakenteilla oleva kapasiteetti kohdistuukin nimenomaan juuri liikkuvaan kuvaan ja online-pelaamiseen. On ennustettu, että jopa 80‒90 prosenttia verkkodataliikenteestä liittyy pian videoiden suoratoistoon ja online-pelaamiseen, toteaa Etlan johtava tutkija Timo Seppälä.
Tallennus- ja laskentakapasiteetin sekä energian tarve tulevat lisääntymään myös muilla tavoin. Esimerkiksi sähköautojen yleistyessä ne vaativat osansa sähköntuotannosta, kun ennen autot ovat toimineet pääosin fossiilisilla polttoaineilla. Myös autojen kehittyvät autonomiset toiminnot kasvattavat tallennus- ja laskentakapasiteetin tarvetta, mikä näkyy jälleen lisääntyvänä autojen energiatarpeena.
Digitalisaatio edetessä ei ole kiinnitetty huomiota siihen, mitä digitaaliset resurssit oikeastaan maksavat ja kuka kulut lopulta kustantaa. Maksavatko suomalaiset teollisuus- ja palvelualat 80‒90 prosenttia liikaa kiinteistä kustannuksista, jotka liittyvät tallennus- ja laskentakapasiteetin ylläpitämiseen? Kapasiteetin ja energiankulutuksen kasvu ei palvele teollisuutta vaan kuluttajia ja internetjättejä: suurin osa suoratoisto- ja online-pelaamisen palveluista on ilmaisia ja näin ollen kansantalous ei hyödy näiden palveluiden tuottamisesta millään lailla. Digitaalisesta tulevaisuudesta puhutaan niin kuin se olisi kestävällä pohjalla, mutta sen ekologiset vaikutukset ovat vielä selvittämättä. Näitä vaikutuksia tarkastelemaan kehitettiin digitaalinen ekologia.
– Digitaalisella ekologialla tarkoitetaan kehittyvää viitekehystä, joka tarkastelee digitaalisten teknologioiden vaikutuksia biofyysiseen ympäristöön. Entuudestaan olemassa olevassa teollisessa ekologiassa ei ole tutkittu digitaalisuuden vaikutuksia, mutta digitaalinen ekologia keskittyy nimenomaan niihin, Seppälä toteaa.
Kysymyksiä herättää myös Suomen huoltovarmuuden järjestäminen kestävälle pohjalla. Tällä hetkellä 1,54 prosenttia tallennus- ja laskentakapasiteetista Euroopan tason volyymimääräisistä datacentereistä sijaitsee Suomessa. Kapasiteetin tullessa tällä hetkellä Suomen rajojen ulkopuolelta ja samalla yhteiskunnan ydintoimintojen digitalisoituessa on pohdittava, miten varmistetaan, että kapasiteettia on meillä käytössä häiriötilanteen sattuessa. Pitäisikö kapasiteetin olla kuitenkin rakennettuna tänne, jotta huoltovarmuus kriittisten digitaalisten infrastruktuurien kannalta olisi turvattu? Digitaaliseen infrastruktuuriin muun muassa kuuluvien ohjelmistojen sijainti ja omistus ovat myös huoltovarmuuden kannalta tärkeitä tekijöitä ja olisi kenties syytä harkita niiden sijoittamista Suomen rajojen sisäpuolelle.
Lisätietoja: Johtava tutkija Timo Seppälä, ETLA, +358 46 851 0500, timo.seppala@etla.fi
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
Vaihde ja vastaanotto avoinna arkisin klo 8.30–15:30.
+358 (09) 609 900