Suomen talouskasvu on ollut keskimäärin plussalla 10 viime vuotta, mutta kasvu on perustunut vain kahteen alaan. Tietotekniikka- ja muiden tietointensiivisten palvelujen vaikutus Suomen elintasoon on ollut ylivoimaisesti merkittävin. Vaikka sote-sektorikin on tuonut kasvua, on sen kasvu perustunut julkiseen rahoitukseen. Aki Kangasharjun tänään julkaistussa Etla Muistiossa osoitetaan, että kasvu on liian kapeilla harteilla. Tehdasteollisuus kokonaisuutena on alentanut Suomen elintasoa ja talouskasvun kannalta vielä heikoimmin ovat menestyneet rakentaminen, kuljetus ja kauppa.
Elintaso (bruttokansantuote / asukas) on Suomessa noussut vuosina 2015-2024 keskimäärin 0,6 prosenttia vuodessa. Kokonaisuudessaan aineellinen elintaso kasvoi Suomessa vuosina 2015-2024 kuitenkin runsaat kolme prosenttiyksikköä vähemmän kuin muissa Pohjois- tai euromaissa. Olemme jääneet muista Pohjoismaista jälkeen tuottavuuden vuoksi ja muista euromaista työllisyyden vuoksi.
Tänään julkaistu Etla Muistio Heikon talouskasvun syylliset ja syyttömät (Etla Muistio 162) selvittää eri toimialojen vaikutusta Suomen työllisyyteen ja tuottavuuteen sekä koko maan elintasoon. Etlan toimitusjohtajan Aki Kangasharjun laatiman laskelman mukaan sosiaali- ja terveysalan työllisyys julkisella ja yksityisellä sektorilla on nostanut merkittävästi koko Suomen elintasoa vuosina 2015-2024. Sote-sektori toimii kuitenkin valtaosin verorahoitteisesti ja säännellyin hinnoin.
Tarkemmassa, noin 60 eri toimialan vertailussa Kangasharju nostaa kymmenen parhaan toimialan listalle kolme sellaista toimialaa, jotka perustuvat vahvasti julkiseen rahoitukseen. Näitä ovat sosiaalipalvelut, koulutus ja terveyspalvelut. Vapaan hinnanmuodostuksen toimialat – kuten jalostus, tietointensiiviset palvelut sekä jakelupalvelut yhtensä – ovat myös nostaneet Suomen elintasoa, mutta vain puolet siitä, mitä julkisluonteiset palvelut nostivat.
Markkinatoimialoista eniten elintasoa lisäsivät tietointensiiviset eli digitaaliset palvelut, erityisesti tietotekniikkapalvelut. Heikoimmin kehittynyt ala vuosina 2015-2024 oli rakentaminen, missä ongelmat keskittyivät talonrakentamiseen. Myös kaupan, kuljetuksen ja tehdasteollisuuden vaikutus Suomen elintasoon oli negatiivinen. Näihin ryhmiin toki mahtuu niin hyvin kuin huonostikin menestyneitä toimialoja.
Työpanoksen voimakas kasvu sote-alalla tarkoittaa sitä, että Suomen on löydettävä työtä säästävää teknologiaa hyvinvointipalveluihin. Lisäksi tarvitaan hoitohenkilökuntaa muista maista.
Maahanmuuttoa tarvitaan myös tietointensiivisiin palveluihin, jotka olivat menestyksekkäin toimiala Suomen sisäisessä vertailussa. Digitaalisissa palveluissa kasvaa sekä tuottavuus että työllisyys eivätkä ne tarvitse julkista rahaa pyöriäkseen, kuten soteala, huomauttaa Aki Kangasharju.
Kasvu on ollut liian kapeilla harteilla. Teollisuudessa uusia kasvun eväitä tarvitaan vuosien 2015–2024 kehityksen perusteella etenkin metsä- ja kemianteollisuudessa sekä metallien jalostuksessa ja metallituotteissa. Kasvua on mahdollista saada vihreän energian, vetypelkistyksen ja niihin liittyvien uusien arvoketjujen myötä, mutta mahdollisuuksien toteutuminen edellyttää suuria aineellisia investointeja. Etenkin uusiutuvan sähkön tuotannon ja sähköverkon liityntäkapasiteetin riittävyys on varmistettava talouden sähköistyessä voimakkaasti.
Suomen tarvitsemia kasvutoimia:
Kangasharju, Aki: Heikon talouskasvun syylliset ja syyttömät (Etla Muistio 162)
