Väestöennusteet ovat yhteiskunnallisen päätöksen perusta. Ennusteita tarvitsevat päättäjät niin ministeriöissä, kunnissa, hyvinvointialueilla kuin yrityksissäkin. Ennusteet kertovat väestön ikärakenteen, syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen kehityksestä. Tarmo Valkonen ja Mikko Myrskylä avasivat väestöennusteiden merkitystä ja niiden tulkitsemisen haasteita Demography Talks –webinaarissa 22.9.2026.
– Suomessa eri tahot tekevät ja käyttävät erilaisia väestöennusteita, vaikka olisi erittäin hyödyllistä, että koko yhteiskunnalla olisi yhtenäinen näkemys väestörakenteen kehityksestä, sanoi Senior fellow -tutkija Tarmo Valkonen Etlasta ja LIFECON-hankkeesta.
– Tällaisen näkemyksen luomiseen tarvitaan selkeä vastuutaho ja riittävä resurssointi, jotka nyt puuttuvat.
Ennusteita tekevät muun muassa Tilastokeskus, valtiovarainministeriö, Suomen Pankki, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ja kaupalliset toimijat. Myös suurissa kaupungeissa tehdään omia väestöennusteita.
Väestöennusteet ovat monesti ns. trendiennusteita, joissa oletetaan, että syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen trendit jatkuvat sellaisina kuin ne ennusteen tekohetkellä ovat. Tällaiset ennusteet eivät koskaan toteudu täsmälleen, koska aina tapahtuu muutoksia ja yllätyksiä, esimerkiksi koronapandemian tuoma kuolleisuuspiikki tai ukrainalaisten maahanmuuttajien tulo. Ennusteiden suurin haaste onkin väestökehityksen yllätyksellisyys.
– Yksittäisten väestöennusteiden sijaan pitäisi tehdä ns. stokastisia ennusteita, joissa epävarmuutta hahmotetaan sen avulla, kuinka suurta vaihtelu historian väestökehityksessä on ollut, sanoo Valkonen. Stokastisen ennusteen tuottamaa väestöennusteiden joukkoa voidaan käyttää todennäköisyyksien arvioinnissa. Ks. kuva 1.
– Kaikkien väestöennusteiden mukana olisi aina hyvä olla niiden käyttöohje, jossa kerrotaan ennusteeseen liittyvät oletukset ja niiden tulkinnat. Näin ennusteita olisi helpompi ymmärtää ja hyödyntää.
Tulevaisuuden suunnitelmia pitäisi stressitestata suurella määrällä erilaisia väestöennusteita. Tämä auttaisi Valkosen mukaan rakentamaan väestöyllätyksille resilienttiä politiikkaa.
Eniten Suomen tulevaan väestökehitykseen vaikuttaa maahanmuutto, johon liittyy kuitenkin paljon epävarmuutta. Valkosen mukaan maahanmuuttoon liittyvä vaihtelu on ollut viime vuosina noin kymmenkertaista verrattuna syntyvyyteen ja kuolleisuuteen.
Vaikka syntyvyys kasvaisi, se ei riittäisi lähellekään korvaamaan puuttuvaa työvoiman määrää.
Ks. kuva 2.
– Maahanmuutto on asia, johon poliittisilla päätöksillä voidaan vaikuttaa. Sen sijaan syntyvyyteen on vaikea vaikuttaa politiikalla, sen osoittaa historiakin, muistuttaa Valkonen.
Professori Mikko Myrskylä Helsingin yliopistosta käsitteli esityksessään väestöennusteita muun muassa syntyvyyden ennustamisen näkökulmasta. Vastauksena otsikon kysymykseen Myrskylä vastasi, että kyllä syntyvyyttä voi ennustaa eikä se ole edes kovin vaikeaa.
– Se miksi syntyvyysennusteiden hyötyjä epäillään, johtuu siitä, että ennusteet ovat menneet useimmiten pieleen, koska ne on tehty piste-ennusteina, sanoo Myrskylä.
– Tarvitsisimme ennustamiseen kokonaan uuden filosofian. Epävarmuus täytyy hyväksyä ja dataa vanhoista ennusteista pitää käyttää hyväksi ja tehdä stokastisia ennusteita. Meillä on suuri määrä satojen vuosien dataa, jonka perusteella voimme tutkia, miten tietynlaiset ennustemallit ovat osuneet ja kuinka suurta ennustevirhettä niihin liittyy.
– Voimme hyödyntää moderneja väestötieteen menetelmiä ja pitkään pullonkaulana ollut laskentateho ei ole enää ongelma, muistuttaa Myrskylä.
Ennusteita voi hyödyntää monella tavalla. Esimerkiksi kunnissa seurataan syntyvyysennusteita, jotta osataan arvioida tarvittavien koulujen ja päiväkotien määrää jatkossa.
Syntyvyysennusteita voidaan tarkastella myös siltä kannalta, että ketkä vielä hankkivat lapsia ja erityisesti ketkä eivät hanki. Kuvasta 4 käy ilmi, että lähes 40 % matalasti koulutetuista miehistä jää lapsettomiksi. Nyt päättäjillä on tiedossa ryhmä, johon erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota. Miesten koulutuksella on vaikutusta syntyvyyteen.
Toisena esimerkkinä Myrskylä nostaa esiin kasvavan omaishoivan tarpeen, joka on usein esillä julkisessa keskustelussa. Perheiden pitäisi yhä useammin ottaa itse vastuu omaistensa vanhuusiän hoivasta, hoivakoteja ei riitä kaikille.
– Mutta väestöennusteiden mukaan meillä näyttää olevan syntymässä yhä suurempi ja suurempi joukko lapsettomia ihmisiä, miehiä ja naisia. Kuka näistä perheettömistä huolehtii? kysyy Myrskylä.
Lopuksi Myrskylä nosti esiin tutkijoiden yhteisen huolen laadukkaiden väestöennusteiden tulevaisuudesta.
– Jotta yhteiskuntamme tulevaisuutta osattaisiin suunnitella fiksusti ja tehdä päätöksiä laadukkaiden väestöennusteiden tuella, tarvitsemme lisää resursseja väestöennusteiden tekoon. Ei ole kuitenkaan kyse miljoonista vaan muutamista henkilötyövuosista, painottaa Myrskylä.
– Luonteva taho kansallisten stokastisten väestöennusteiden tekijäksi olisi Tilastokeskus, totesivat Tarmo Valkonen ja Mikko Myrskylä yhteen ääneen.
Linkki tallenteeseen (Vimeo) Tallenne DEMOGRAPHY Talks: Mitä hyötyä on väestöennusteista? | Videos & Movies on Vimeo
DEMOGRAPHY Talks -webinaarisarja tarjoaa tutkittua tietoa väestön muutoksista. Webinaarissa esiteltäviä tutkimuksia rahoittaa strategisen tutkimuksen neuvosto, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.
Tarmo Valkonen, Senior fellow -tutkija, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Etla, tarmo.valkonen@etla.fi
Mikko Myrskylä, johtaja, väestötieteen Max Planck -instituutti & professori, Helsingin yliopisto, mikko.myrskyla@helsinki.fi
Alho, J., Kauppi, E., Lassila, J., Valkonen, T. 2025, Suomen väestö ja kansantalous uuden edessä – Stokastiset väestöennusteet ja talouden epävarma tulevaisuus. Sitra Muistio. https://www.sitra.fi/wp/wp-content/uploads/2025/05/sitran_muistio_vaestoennusteet_ja_talous_final.pdf
Alho, J., Valkonen, T. 2024, Suomen väestökehitys 2025–2070. Etla Muistio nro 148. https://pub.etla.fi/ETLA-Muistio-Brief-148.pdf.
Hellstrand et al. 2025 Growing divergences: a research note forecasting ultimate childlessness by education in the Nordic countries https://www.demogr.mpg.de/papers/working/wp-2025-029.pdf
Hiilamo 2025 Muuttovoiton varassa Selvitys syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen vaikutuksista Suomen tulevaan väestökehitykseen https://sorsafoundation.fi/wp-content/uploads/kss-2025-muuttovoiton-varassa-print.pdf
