Suomalaisyritysten rahoituksen saanti on selvästi heikentynyt – niin absoluuttisesti kuin suhteessa muihin Pohjoismaihin, ilmenee tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Erityisen kovaa yritysrahoituksen kiristyminen osuu kasvuhakuisiin ja innovatiivisiin yrityksiin, jotka ovat talouden uudistumisen keskeisiä moottoreita. Suomen yritysrahoitusjärjestelmä on eurooppalaisessa vertailussa edelleen poikkeuksellisen pankkikeskeinen. Käytäntö soveltuu huonosti sellaisen tulevaisuuden kasvun rahoittamiseen, joka perustuu aineettomaan pääomaan, korkeaan riskiin ja aktiiviseen omistajuuteen.
Suomalaisyritysten rahoitusympäristö on viime vuosina heikentynyt merkittävästi. EKP:n kyselyaineistojen tietoihin perustuen rahoituksen saatavuus on kiristynyt Suomessa enemmän kuin muissa Pohjoismaissa tai Euroopassa keskimäärin.
Tänään julkaistun Etla Muistion ”Suomessa toimivien yritysten rahoituksen saatavuus hiljattain heikentynyt: Varsinkin tulevan kasvun kannalta keskeisimmät yritykset vaikeuksissa” (Etla Muistio 176) mukaan rahoituksen saatavuuden kiristyminen näkyy erityisen voimakkaasti juuri kasvu- ja innovaatiovetoisissa yrityksissä, joilla on merkittävä rooli Suomen talouden tulevaisuuden kasvun kannalta. Samaan aikaan suomalainen rahoitusjärjestelmä on edelleen poikkeuksellisen pankkikeskeinen, mikä soveltuu huonosti aineettomiin investointeihin, korkeaan riskiin ja aktiiviseen omistajuuteen perustuvan kasvun luomiseen.
─ Suomen heikentynyttä yritysrahoitusympäristöä selittävät kolme keskeistä tekijää: heikompi talouskehitys suhteessa verrokkimaihin, pankkien muuttunut suhtautuminen toimialakohtaisiin riskeihin sekä Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamien geopoliittisten riskien kohdentuminen Suomeen voimakkaammin kuin muihin maihin, sanoo Etlan tutkimusneuvonantaja, taloustieteiden tohtori Petri Rouvinen.
Vaikka Suomen yritysrahoitusjärjestelmä on vakaa ja toimiva erityisesti perinteisten, asemansa jo vakiinnuttaneiden yritysten näkökulmasta, se ei kuitenkaan riittävästi tue uudempien, kasvu- ja innovaatiovetoisten yritysten rahoitustarpeita. Rahoitusjärjestelmää tulisikin Etlan Rouvisen mukaan kehittää markkinaehtoisemman rakenteen suuntaan, eli enemmän kohti oman pääoman ehtoista rahoitusta pankki- ja velkakeskeisen mallin sijaan.
─ Julkisen rahoituksen keinot, kuten Finnveran mikroyrityksille suuntaamat kasvulainat, ovat helpottaneet tilannetta, mutta samalla herää kysymys yksityisen sektorin kutistuvasta roolista. Julkisen yritysrahoituksen määrän kasvu ei kuitenkaan voi korvata yksityisen rahoituksen roolia ja sen luonteeseen kuuluvaa ohjaavuutta sekä valikoivuutta, Rouvinen huomauttaa.
Suomen nykyinen yritysrahoitusjärjestelmä on rakentunut ”vanhojen ja vakaiden” yritysten ehdoilla. Talouden uudistuessa ja aineettomien investointien merkityksen kasvaessa järjestelmän pitäisi uudistua.
─ Tuleva kasvu rakentuu yhä keskeisemmin aineettomien investointien varaan, mutta nykyinen järjestelmä soveltuu parhaiten aineellisten tukemiseen. Suomen pitkän aikavälin kasvun ja yrityskentän luovan uudistumisen kannalta ratkaisevaa on, että rahoitusympäristömme tukisi nykyistä paremmin uutta luovia ja riskiä ottavia yrityksiä – eikä vain jo ennestään vahvoja, pääosin aineellisiin investointeihin keskittyviä yrityksiä, Petri Rouvinen summaa.
Muistion laatimiseen osallistunut GOS Groupin toimitusjohtaja Matias Kaila toteaa:
─ Suomen pankkikeskeistä rahoitusjärjestelmää olisi kyllä syytä kehittää omaa pääomaa painottavaan suuntaan mutta myös velkarahoituksen olisi suotavaa täydentyä kehittyneemmillä ja riskinottokykyisemmillä vaihtoehdoilla, joihin usein liittyy oman pääoman ehtoista rahoitusta muistuttavia piirteitä.
Nyt julkaistu Etla Muistio liittyy Suomen Arvopaperimarkkinoiden Edistämissäätiön rahoittamaan Yritysrahoituksen saatavuus ja tuottavuuskehitys Suomessa -tutkimushankkeeseen.
