We examine the impact of generative AI on the youth labor market in Finland by replicating the key analyses of Brynjolfsson et al. (2025) with comprehensive population-level data. Contrary to the US findings, we find no systematic displacement effects linked to AI exposure among youth in Finland. Employment trends reflect demographic shifts rather than AI-driven changes, with early career groups showing modest declines and senior workers experiencing growth. Wage trajectories show no persistent differences across AI exposure levels. These results suggest that Finland’s labor market is resilient to immediate AI-induced disruptions in entry-level roles, likely because of structural and policy factors.
Tutkimme generatiivisen tekoälyn vaikutusta nuorten työmarkkinoihin Suomessa toistamalla Brynjolfssonin ym. (2025) Yhdysvaltoja koskevat keskeiset analyysit kattavilla koko väestöä koskevilla aineistoilla. Yhdysvaltojen tuloksista poiketen emme Suomessa havaitse systemaattisia tekoälyaltistukseen liittyviä syrjäyttämisvaikutuksia nuorten työntekijöiden keskuudessa. Eri ikäryhmien työllisyyskehitys poikkeaa toisistaan, mutta erot eivät selity altistumisella tekoälylle: uran alkuvaiheen ryhmien työllisyyskehitys osoittaa vain lievää laskua, kun taas vanhemmilla työntekijöillä työllisyys on kasvanut. Palkkakehityksessä ei ole eroja tekoälyaltistumisen suhteen. Tulokset viittaavat siihen, että Suomen työmarkkinoilla tekoäly ei ole vaikuttanut työllisyyteen työuran alkuvaiheen tehtävissä; ero Yhdysvaltoihin selittynee rakenteellisilla ja institutionaalisilla tekijöillä.
