Suomen julkinen velkasuhde on noussut tasolle, joka vaatii pitkäjänteistä, tulevillekin hallituskausille jaksottuvaa sopeutuspolkua. Sopeutusohjelman tulee painottua menoleikkauksiin, sillä leikkauksista aiheutuva talouskasvun heikkeneminen on vaikutuksiltaan pienempi kuin veronkorotuksista aiheutuva. Samalla leikkausten rinnalle tarvitaan kasvua tukevia rakenteellisia uudistuksia, kuten työllisyyttä nostavia työmarkkinauudistuksia, sekä palkkamalttia, arvioidaan tuoreessa Etla Muistiossa. Nykytilanteessa vain kilpailukykyä tukeva palkkamaltti mahdollistaa viennin kasvun korvaamaan kotimaisen kysynnän laskua.
Suomen julkinen talous vaatii pitkäjänteisen sopeutuspolun, sillä velkasuhde on noussut jo tasolle, joka uhkaa hyvinvointiyhteiskuntamme pitkän aikavälin kestävyyttä. Nykyiset sopeutustoimet eivät riitä vaan seuraavatkin hallitukset tarvitsevat uskottavan toimintasuunnitelman. Hallituskausien yli ulottuvalle sopeutuspolulle vaaditaan laaja parlamentaarinen tuki, lisäksi myös erityisen haavoittuvassa asemassa olevia on suojattava leikkauksilta.
Tänään julkaistun Etla Muistion ”Julkisen talouden sopeutus Suomessa: kansainvälisen tutkimuksen opit ja onnistumisen edellytykset” (Etla Muistio 170) mukaan kansainvälinen tutkimus osoittaa, että menoleikkauksiin painottuvat sopeutusohjelmat aiheuttavat pienemmät negatiiviset vaikutukset lyhyen aikavälin talouskasvuun kuin veronkorotuksiin perustuvat ohjelmat. Etlan ennustepäällikkö VTT Päivi Puontin ja Helsingin yliopiston taloustieteen kandiohjelman johtajan VTT Juha Tervalan laatima muistio perustuu VN Tutkiva -hankkeessa tuotettuun laajempaan Etla Raporttiin (Etla Raportti 171).
– Sopeutustoimien ensisijainen tavoite pitää olla julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden turvaaminen eli sen varmistaminen, että menot ja tulot olisivat lähellä tasapainoa ja että julkisen velan suhde bkt:hen ei enää jatka kasvuaan. Sopeutuspolitiikan onnistuminen edellyttää laajaa yhteisymmärrystä, rakenteellisia uudistuksia, kustannustason maltillista kehitystä sekä palkkapolitiikkaa, joka vahvistaa hintakilpailukykyämme, toteaa Etlan Päivi Puonti.
Sopeutustoimet vähentävät kokonaiskysyntää ja hidastavat lyhyellä aikavälillä talouskasvua. Siksi sopeutuspolitiikan rinnalla tarvitaan paitsi vientikysynnän kasvua, myös työllisyysastetta nostavia rakenteellisia uudistuksia. Tutkijoiden mukaan verokertymää lisääviä ja tulonsiirtomenoja vähentäviä uudistuksia voivat Suomessa olla esimerkiksi eläkeiän nosto, työllisyysastetta lisäävät toimet sekä työmarkkinoiden joustavuuden vahvistaminen.
– Euroalueen jäsenenä palkkapolitiikka on käytännössä Suomen ainoa talouspoliittinen väline, jolla voidaan vaikuttaa suoraan reaaliseen valuuttakurssiin ja lieventää sopeutuksen kielteisiä vaikutuksia tuotantoon. Toisin sanoen, Suomen hintakilpailukykyä voidaan ylläpitää palkkamaltilla siten, että palkankorotukset jäävät järjestelmällisesti muuta euroaluetta pienemmiksi, sanoo Juha Tervala.
Tervalan mukaan kustannusten, kuten palkkojen ja hintojen, on noustava euroalueen keskiarvoa hitaammin – noin yhden prosenttiyksikön verran vuodessa jokaista bkt:hen suhteutettua sopeutustoimea kohti.
Suomen reaalinen valuuttakurssi on tutkijoiden mukaan pysynyt pitkään vahvempana kuin talouden reaalinen kilpailukyky – eli tuotteiden laatu ja haluttavuus kansainvälisillä markkinoilla – antaisi aihetta. Myös Suomen vienti suhteessa bkt:hen on kasvanut selvästi heikommin kuin Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa vuosina 2004–2024, ja talouskasvumme on ollut vertailumaiden heikointa.
Palkkamaltin myötä vahvistuva vientivetoinen kasvu voisi tutkijoiden mukaan osaltaan kompensoida julkisen kysynnän supistumista ja parantaa sopeutusohjelman onnistumista.
– Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että sopeutusohjelmien onnistuminen perustuu usein kilpailukykyiseen reaaliseen valuuttakurssiin, eli hyvään hintakilpailukykyyn, ja nettoviennin kasvuun, huomauttaa Juha Tervala.
Nyt julkaistu tutkimus on osa valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteistä tutkimus- ja kehittämistoimintaa (VN Tutkiva), jolla tuetaan valtioneuvoston päätöksentekoa ja politiikkavalmistelua.
Lisätietoja:
Ennustepäällikkö Päivi Puonti, Etla, p. 050 534 3536, paivi.puonti@etla.fi
Vanhempi yliopistonlehtori, taloustieteen kandiohjelman johtaja Juha Tervala, Helsingin yliopisto, p. 050 586 2968, juha.tervala@helsinki.fi
