This paper examines how firms’ environmental performance responds to product- and destination-specific export demand shocks in their export markets. We draw on unique administrative data for Finnish manufacturing firms from 1999 to 2018, matched with national customs records, greenhouse gas emissions, and energy use. The results show that while export demand shocks significantly increase firms’ export volumes and energy consumption, they do not improve overall environmental performance. Specifically, we find no significant effects on carbon intensity or total energy intensity, although fuel intensity declines, particularly in more polluting industries. Heterogeneity and mechanism analyses further reveal that financially weaker firms experience increases in emissions and carbon intensity, suggesting that financial constraints may limit their ability to adopt cleaner technologies. Overall, the findings highlight the critical role of firm-level characteristics in shaping the environmental consequences of trade shocks and suggest that export-promotion policies should account for firms’ financial capacities to support green investments and sustainable outcomes.
Tässä tutkimuksessa on tarkasteltu viennin tuotekohtaisten kysyntäsokkien vaikutuksia vientiyritysten ympäristölliseen suorituskykyyn. Tutkimus on tehty hyödyntäen ainutlaatuista rekisteriaineostoa suomalaisista teollisuusyrityksistä vuosilta 1999–2018, joka on yhdistetty kansallisiin tullitilastoihin, kasvihuonekaasupäästöihin ja energiankulutustietoihin. Tulokset osoittavat, että positiiviset tuotekohtaiset kysyntäsokit lisäävät merkittävästi yritysten vientiä ja energiankulutusta, mutta eivät paranna kokonaisvaltaista ympäristösuorituskykyä hiili- tai energiaintensiteetillä mitattuna. Löydämme kuitenkin eroavaisuuksia erityyppisten yritysten välillä.
Esimerkiksi polttoaineintensiteetti laskee erityisesti saastuttavimmilla toimialoilla. Lisäksi havaitsemme, että taloudellisesti heikommassa asemassa olevien yritysten päästöt ja hiili-intensiteetti kasvavat, mikä viittaa siihen, että mahdolliset luotonsaantiin liittyvät ongelmat voivat rajoittaa yrityksiä investoimasta puhtaampaan teknologiaan. Tulokset korostavatkin tarvetta ymmärtää yrityskohtaisia eroja kauppasokkien ympäristövaikutuksissa. Erityisesti vientiä edistävissä politiikkatoimissa tulisi huomioida yritysten taloudelliset edellytykset kestävän kehityksen tukemiseksi.
