Erityisesti nuoret, aineettomiin investointeihin nojaavat yritykset tarvitsevat sijoittajia, joilla on riittävästi pääomaa ja kykyä rahoittaa yrityksiä useiden tappiollisten vuosien ajan. Tämä käy ilmi eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaamasta Etla-tutkimuksesta, jossa tarkastellaan yritysrahoituksen saatavuutta ja toteutunutta käyttöä. Tutkimuksessa ehdotetaan myös, että kasvuun tähtäävien julkisten avustusten nykyistä vahvempaa kohdentamista mikro- ja pienyrityksiin tulee kokeilla ja arvioida sen vaikutuksia.
Suomalaiset yritykset rahoittavat toimintaansa ennen kaikkea omilla voitoillaan ja pankkilainalla. Muita keskeisiä rahoitusmuotoja ovat omistajien tekemät pääomasijoitukset ja erilainen julkinen rahoitus kuten avustukset, lainat, takaukset ja verotuet.
Vuonna 2023 kertyneet voittovarat kasvoivat runsaalla puolella yrityksistä. Pankkilainaa oli noin 32 prosentilla yrityksistä. Pankkilainan käyttö oli yleisintä 6–10 vuotta toimineissa yrityksissä. Rahoituksen käyttö vaihteli kuitenkin enemmän yrityksen koon kuin iän mukaan.
Eri rahoitusmuotojen yhteiskäyttö oli yrityksissä melko vähäistä, sanoo Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski.
– Noin 90 prosenttia tarkastelussa mukana olleista yrityksistä käytti enintään kahta kuudesta tarkastellusta rahoitusmuodosta. Tulorahoitus ja pankkilaina olivat yleisin yhdistelmä niillä yrityksillä, jotka käyttivät kahta rahoitusmuotoa. Tällaisia yrityksiä oli noin 15 prosenttia tarkastelluista yrityksistä, Koski toteaa.
Yksi tapa arvioida rahoitusjärjestelmän toimivuutta on katsoa, pystyvätkö kasvuhakuiset yritykset rahoittamaan liiketoimintansa tappiollisia vuosia. Parhaiten tällaiseen rahoitukseen soveltuu uusi oma pääoma, jolla tarkoitetaan yritysten omistajiltaan tai muilta sijoittajilta keräämää rahoitusta.
Nyt julkaistun tutkimuksen Yritysrahoituksen kohdentuminen ja toteutunut käyttö (Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 2|2026) mukaan uusi oma pääoma on kuitenkin Suomessa harvinainen rahoitusmuoto. Sitä hankki vain 3,5 prosenttia kaikista yrityksistä vuonna 2023.
Tappiollisissa yrityksissä uuden oman pääoman hankinta oli hieman yleisempää. Sitä oli hankkinut vajaat 7 prosenttia tappiollisista yrityksistä.
– Suomen yritysrahoitusjärjestelmä on liian pankkilainapainotteinen suhteessa kasvuyritysten tarpeisiin. Erityisesti nuoret, aineettomiin investointeihin nojaavat yritykset tarvitsevat sijoittajia, joilla on riittävästi pääomaa ja kykyä kantaa riskiä myös useiden tappiollisten kasvuvuosien ajan. Mahdolliset julkiset pääomasijoitukset tulee kohdentaa osoitettuihin rahoituspuutteisiin yhdessä yksityisten sijoittajien kanssa, korostaa Etlan Heli Koski.
Julkista rahoitusta myönnettiin vuosina 2020–2024 noin 12,9 miljardia euroa noin 132 000 yritykselle. Julkisen rahoituksen määrän yhteys kasvuun on tutkimuksen tulosten mukaan vahvin mikro- ja pienyrityksissä, mutta vain pieni osa tällaisista yrityksistä saa julkista rahoitusta.
– Kasvuun tähtäävien avustusten nykyistä vahvempaa kohdentamista mikro- ja pienyrityksiin tulisikin kokeilla ja selvittää luotettavasti, lisääkö avustus investointeja, kasvua ja yksityistä rahoitusta, katsoo Heli Koski.
Tutkimuksen ovat toteuttaneet tutkimusjohtaja, KTT Heli Koski ja vanhempi tutkija, KTT Jaakko Markkanen Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlasta.
Tutkimus on saatavilla sähköisenä julkaisuna eduskunnan verkkopalvelussa osoitteessa
https://www.eduskunta.fi/kansanedustajat-ja-toimielimet/valiokunnat/tarkastusvaliokunta/julkaisut
Teksti on julkaistu eduskunnan tarkastusvaliokunnan tiedotteena 12.11. 2026.
