Tässä raportissa tarkastellaan perintö- ja lahjaveron aiheuttamia käyttäytymisvaikutuksia. Lisäksi raportissa tehdään katsaus muiden maiden perintö- ja lahjaverokäytäntöihin sekä Ruotsin ja Norjan perintö- ja lahjaveron poistamisiin johtaneisiin syihin.
Taloustieteellisen kirjallisuuden perusteella perintö- ja lahjaveroon reagoidaan usealla tavalla niin perinnönjättäjän kuin perinnönsaajankin toimesta. Kirjallisuudessa tunnistetaan myös se, että varakkaammat henkilöt reagoivat veroon muita herkemmin. Reaktiot pitävät sisällään sekä reaalisen toiminnan muutoksia (esimerkiksi pois muuttamiset) että veron välttelyyn liittyviä toimia. Nämä vääristymät käyttäytymisessä vaikuttavat sekä perintö- ja lahjaveron tehokkuuteen että sen potentiaaliin kerätä verotuottoja.
OECD-maista isolla osalla on käytössä perintö- ja lahjavero, osalla puolestaan ei ole, osa on poistanut sen ja joissain maissa sitä ei ole ollut ollenkaan. Pohjoismaista Ruotsi ja Norja ovat poistaneet veron, koska sen katsottiin vaikeuttavan perheyritysten sukupolvenvaihdoksia, sen hallinnollinen taakka katsottiin suureksi ja hallinnollinen taakka huomioiden kerätyt verotuotot pieniksi. Lisäksi vero sisälsi verosuunnittelumahdollisuuksia, eikä sitä koettu oikeudenmukaiseksi.
This report examines the behavioral effects of inheritance, estate and gift taxes. It also provides an overview of inheritance, estate and gift tax practices in other countries, as well as the reasons that led to the abolition of inheritance taxes in Sweden and Norway.
Economic literature acknowledges various behavioral responses to inheritance, estate and gift taxes from both the bequeather and the heir, with wealthier individuals demonstrating greater sensitivity to such taxes. These responses encompass both real behavioral changes (such as migration) and tax avoidance strategies. These behavioral distortions affect both the efficiency and revenue-raising potential of inheritance, estate and gift taxes.
Among OECD countries, a significant number impose inheritance, estate and gift taxes, while others do not, some have abolished them, and a few have never implemented such taxes. Among Nordic countries, Sweden and Norway have abolished these taxes, citing several reasons: they were seen as obstacles to the intergenerational transfer of family businesses, their administrative burden was deemed high, and compared to the administrative burden the revenues collected were relatively low. Additionally, the taxes facilitated tax planning opportunities and were perceived as inequitable.
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
Vaihde ja vastaanotto avoinna arkisin klo 8.30–15:30.
+358 (09) 609 900