Julkisen sektorin palkanasetanta: Voidaanko Suomeen luoda vientivetoinen työmarkkinamalli?

Tiivistelmä

Suomen työmarkkinamalli on ollut murroksessa vuodesta 2007 asti, ja julkisen sektorin rooli työmarkkinamallissa on herättänyt paljon keskustelua. Julkisen sektorin palkanasetanta on tärkeä kysymys, sillä se vaikuttaa suoraan julkiseen talouteen ja epäsuorasti viennin kilpailukykyyn. Suomessa on pyritty luomaan vientivetoista työmarkkinamallia muiden Pohjoismaiden mallia seuraten, mutta tässä ei ole onnistuttu.

Tämän raportin aluksi käydään läpi yksityisen ja julkisen sektorin palkanasetannan eroja sekä pohditaan sitä, miksi koordinaatio työmarkkinoilla johtaa palkkamalttiin ja miksi koordinaation ylläpitäminen on vaikeaa. Tämän jälkeen käydään läpi Ruotsin, Tanskan ja Norjan työmarkkinamalleja erityisesti julkisen sektorin palkanasetannan näkökulmasta. Tässä pyritään hakemaan vastauksia siihen, miksi näissä maissa on onnistuttu luomaan vientivetoinen työmarkkinamalli, joka kattaa koko työmarkkinan ja mitkä instituutiot ylläpitävät koordinaatiota. Muissa Euroopan maissa julkisen sektorin palkanasetantaa hallitaan enemmän julkisen sektorin budjettirajoitteen kautta, ja raportissa kuvataan keskeisiä havaintoja myös muista Euroopan maista. Lopuksi pohditaan, mitä Suomi voi oppia erityisesti muiden Pohjoismaiden työmarkkinamalleista.

Public Sector Wage-Setting: Can an Export-Led Labour Market Model Be Created in Finland?

Abstract

The Finnish labour market model has been undergoing a transformation since 2007, and the role of the public sector in the labour market model has sparked a lot of discussion. Wage-setting in the public sector is an important issue, as it has a direct impact on public finances and indirectly on the competitiveness of exports. Finland has tried to create an export-driven labour market model following the model of the other Nordic countries, but this has not been successful.

This report begins with a review of the differences between wage setting in the private and public sectors and discusses why coordination in the labour market leads to wage moderation and why it is difficult to maintain coordination. This will be followed by a review of the labour market models of Sweden, Denmark and Norway, especially from the perspective of public sector wage setting. The aim here is to find answers to why these countries have succeeded in creating an export-driven labour market model that covers the entire labour market, and which institutions maintain coordination. In other European countries, public sector wage-setting is more controlled through public sector budget constraints, and the report also describes key findings from other European countries. Finally, it is considered what Finland can learn from the labour market models of the other Nordic countries in particular.

Julkaisun tietoja

Tuloksia tutkimuksesta
Miten julkisen sektorin palkanmuodostusta hallitaan eri Euroopan maissa?
Tutkimusryhmä
Työmarkkinat ja koulutus
Sarja
ETLA Raportit - Reports 163
Päiväys
28.04.2025
Avainsanat
Palkat, Neuvottelujärjestelmä, Koordinaatio
Keywords
Wages, Collective bargaining system, Coordination
ISSN
2323-2447, 2323-2455 (Pdf)
JEL
J31, J45, J52
Sivuja
18
Kieli
Suomi