Suomen palvelusektorin työn tuottavuuden taso on ollut 2010-luvulla alhaisempi ja sen kasvu hitaampaa kuin Ruotsissa, erityisesti digitaalisten palveluiden alalla. Ruotsin nopeampi tuottavuuskasvu perustuu mittavampiin aineettomiin investointeihin, kuten ohjelmistoihin, dataan ja innovaatioihin. Näiden vaikutus työn tuottavuuteen on ollut Ruotsissa huomattavasti suurempi kuin Suomessa. Esimerkiksi ICT-pääoman vaikutus digitaalisten palveluiden työn tuottavuuteen on Ruotsissa ollut jopa viisinkertainen Suomeen verrattuna.
Maiden välillä on huomattavia eroja tutkimus- ja kehitysinvestoinneissa sekä niiden kohdentumisessa. Ruotsissa palvelualojen osuus yrityssektorin t&k-panostuksista on suurempi, ja investoinnit keskittyvät vahvemmin digitaalisiin palveluihin, kun taas Suomessa painopiste on perinteisillä toimialoilla. Tämä heijastuu Ruotsin laajempana verkkokaupan hyödyntämisenä ja kehittyneiden teknologioiden, kuten tekoälyn ja kehittyneiden verkkosivusto-ominaisuuksien, käyttöönottona. Lisäksi Ruotsin vahvemmat panostukset digitaalisiin palveluihin näkyvät palveluviennissä, jonka osuus bruttokansantuotteesta on kasvanut 17 prosenttiin vuonna 2023, kun Suomessa vastaava osuus on 12 prosenttia.
Koulutustaso on keskeinen tekijä tuottavuuden kehityksessä, ja Ruotsissa korkeakoulutettujen ja tohtorintutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä on korkeampi kuin Suomessa. Suomen tavoitteet korkeakoulutuksen lisäämiseksi edellyttävät merkittäviä rakenteellisia uudistuksia, kuten yksityisen rahoituksen ja tarjonnan laajentamista.
Sääntelyn ja kilpailun vaikutukset Suomen ja Ruotsin palvelusektoreiden tuottavuuseroihin ovat vielä puutteellisesti ymmärrettyjä. Suomessa digitaalisten palveluiden tuottavuushajonnan kaventuminen vuosina 2010–2022 viittaa kilpailun vähenemiseen, mikä heikentää yritysten kannustimia investoida tutkimukseen ja kehitykseen. Tämä saattaa osaltaan selittää Suomen alhaisempia t&k-investointeja palvelusektorilla. Asian perusteellinen selvittäminen edellyttäisi huolellista tutkimusta, jossa analysoitaisiin sääntelyn, kilpailun ja tuottavuuden välisiä mekanismeja molemmissa maissa.
The level of labor productivity in the Finnish services sector has been lower and growing more slowly than in Sweden during the 2010s, especially in digital services. Sweden’s faster productivity growth has been driven more strongly by intangible investments such as software, data and innovation, whose impact on labor productivity has been significantly greater than in Finland. The impact of ICT capital in the Swedish digital services sector has been up to five times higher than in Finland.
In Sweden, the share of R&D spending within the corporate Service sector is larger, and investments are more strongly focused on digital services, whereas in Finland, the emphasis is on traditional services. This is reflected in Sweden’s broader adoption of e-commerce and advanced technologies, such as artificial intelligence and sophisticated website features. Moreover, Sweden’s stronger emphasis on digital services is also reflected in its exports of services, which are set to grow to 17 percent of GDP in 2023, compared to 12 percent in Finland.
Educational attainment is a critical driver of productivity growth. Sweden outpaces Finland in the share of its population with tertiary education and PhDs. Achieving Finland’s higher education targets will necessitate significant structural reforms, including increasing Private funding and expanding educational opportunities.
The impacts of regulation and competition on productivity disparities between the Finnish and Swedish service sectors remains insufficiently explored. In Finland, the narrowing productivity gap in digital services between 2010 and 2022 points to reduced competition, which diminishes firms’ incentives to invest in research and development. This dynamic may partly explain the lower R&D investments observed in Finland’s service sector. A comprehensive analysis of the relationship between regulation, competition and productivity in both countries would require in-depth and meticulous research.
Tehokkaan Tuotannon Tutkimussäätiö, julkaisusarja, nro 10.
