Tutkimuksessa arvioidaan ns. Boone-indikaattorin erilaisten empiiristen mallinnustapojen käyttökelpoisuutta tarkasteltaessa toimialojen kilpailuintensiteetin muutoksia. Hyödynnämme
arvioinnissa aineistoa kolmesta kartellitapauksesta: i) kansainvälinen hissikartelli, joka oli useissa Euroopan maissa vuosina 1995–2004, ii) Suomessa ollut raakapuukartelli vuosina 1997– 2004 ja iii) Suomessa ollut rakennusalan kartelli vuosina 1994–2002. Tulokset tukevat hypoteesia siitä, että etenkin silloin kun päämielenkiinnon kohteena on arvioida tietyn kilpailupoliittisen toimenpiteen tehokkuutta, empiirisessä mallissa tulisi huolellisesti huomioida tästä toimenpiteestä mahdollisesti aiheutuva rakenteellinen katkos aineistossa. Lisäksi tulokset viittaavat siihen, että aikaisemmissa tutkimuksissa usein käytetty menetelmä, jossa tarkastellaan vain yksittäistä toimialaa huomioimatta mahdollisia yleisiä kilpailuolosuhteissa tapahtuneita muutoksia, voi johtaa vääriin tulkintoihin, kun Boone-indikaattoria käytetään toimialakohtaisten kilpailupoliittisten toimenpiteiden tehokkuuden arvioinnissa.
