Tutkimuksessa selvitetään Kiinan ja Suomen metallituotteiden kustannuskilpailukykyä ja sen kehitystä 2000-luvun alkuvuosina. Laajemman kuvan saamiseksi Suomen ja Kiinan kustannuskilpailukykyä ja sen osatekijöitä verrataan Viron, Yhdysvaltojen ja Saksan vastaavien toimialojen kilpailukykyyn. Tutkimus syventää vastaavien kemianteollisuuden ja paperiteollisuuden kustannuskilpailukykytutkimusten ohella aiemmin tehtyä tutkimusta tehdasteollisuuden kilpailukyvystä ja sen tasosta. Tarkoituksena on selvittää globalisaatioon liittyvien etenkin kustannusperäisten muutosvoimien vahvuutta ja potentiaalia. Suuret yksikkökustannuserot yhteisessä valuutassa laskettuina olivat epäilemättä keskeinen tekijä poikkeuksellisien nopeassa maailmantalouden tuotannon ja kaupan rakennemuutoksessa 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa. Kiinan metallituotteiden tuotanto (NACE 28) lisääntyi vuosina 19992007 noin 22 prosenttia vuodessa. Maailman tehdasteollisuuden kiinteähintainen jalostusarvo lisääntyi vuosina 20002006 vain 3 prosenttia vuodessa. Nimellispalkat tai työvoimakustannukset eivät sinällään kuvasta kansainvälistä kilpailukykyä. Halvat kustannukset merkitsevät usein myös heikkoa tuottavuutta. Kiinan kustannukset ovat kuitenkin hyvin edulliset myös tuottavuuskorjattuina eli laskettuna yhtä tuoteyksikköä kohden yhteisessä valuutassa kilpailijoiden kanssa, kun tuotantojen tasot tehtiin vertailukelpoisiksi yksikköarvosuhteiden (UVR) avulla. Kiinan yksikkötyökustannukset Saksan kustannuksiin verrattuina ovat vain vajaat kaksi prosenttia metallituotteiden tuotannossa, kun yksikkötyökustannukset tehdään vertailukelpoiseksi yksikköarvosuhteita hyväksi käyttäen. Suhde jopa aleni 2000-luvun alkuvuosina ja on pysynyt sen jälkeen vakaana vuoteen 2007 saakka. Työn tuottavuuden ripeä kasvu kompensoi työvoimakustannusten nopean nousun ja renminbin vahvistumisen vaikutuksen. Finanssikriisi varjostaa erityisen voimakkaasti Kiina metallituoteteollisuuden näkymiä, koska se rajoittaa voimakkaasti vientimahdollisuuksia ja vaimentaa kotimaista kysyntää. Toisaalta valtion elvytyshankkeet kohdistuvat paljolti alalle tärkeisiin hankkeisiin.
