Tutkimus tarkastelee kasvua ja sen vaihteluita Suomen taloudessa sodan jälkeisenä aikana lähtien liikkeelle maan kaksinaisesta strategiasta suhteessa vientimarkkinoihin lännessä ja idässä. Suomi on halunnut päästä mukaan syvenevään ja nopean kasvun tuottaneeseen integraatioon lännessä, mutta samalla hyötyä läheisyydestään idän markkinoihin nähden. Rakennamme teoreettisen avoimen talouden mallin, joka rakentuu vientitarjonnan ja -kysynnän varaan, ja sen pohjalta makromallin, jossa erittelemme talouspolitiikan, erityisesti valuuttakurssipolitiikan roolin. Empiirisesti estimoimme riippuvuudet käyttäen rakenteellisen vektoriautoregressiivisen eli SVAR-mallin menetelmää ja identifioimme siinä relevantit kysyntä- ja tarjontashokit sekä innovaatiot politiikanteossa. Tulokset osoittavat, että kilpailukyvyn siirtymät ovat olleet keskeisiä molemmille vientikategorioille. Kuitenkin yritykset ovat kyenneet siirtymään omaehtoisesti viennissään Venäjän markkinoilta lännen markkinoille tarvittaessa ja eliminoimaan näiden shokkien vaikutuksen kokonaisvientiin. Tuottavuuden lisäykset ovat olleet peräisin länsiviennistä, mutta eivät Venäjänviennistä. Makrotaloudelliselta kannalta valuuttakurssipolitiikka on ollut karkeasti yhtä merkittävää taloudellisten vaihteluiden kannalta kuin finanssipolitiikka, vaikkakin tämä johtopäätös on herkkä käytetyn mallispesifikaation suhteen. Toisaalta talouspolitiikan rooli on ollut vähäisempi kuin yleensä kysyntä- ja tarjontashokkien vaikutukset.
