Suomen ja Venäjän taloussuhteiden määräytyminen
Tutkimuksen kohde on Suomen ja Venäjän taloussuhteet Neuvostoliiton romahduksen jälkeen ja niiden tulevaisuudennäkymät. Tutkimus tarkastelee sekä kaupan että suorien sijoitusten määräytymistä. Pääpaino on ulkomaankaupan rakenteessa ja kehityksessä. Ristikkäiskauppaa mittaavan ns. Grubel-Lloyd -indeksin mukaan alle 3 prosenttia Suomen ja Venäjän välisestä ulkomaankaupasta tapahtui saman hyödykeryhmän sisällä vuonna 2004 (SITC3, 4 numeron taso). Tämä osuus on laskenut hieman tutkimusajanjaksona. Suomen ulkomaankaupassa Saksan kanssa vastaava osuus oli 31 prosenttia ja Ruotsin kanssa 47 prosenttia. Suomen tuonnissa Venäjältä öljyn hintojen muutokset ja suurten yritysten dominoiva asema eivät anna mahdollisuuksia järkevään ekonometriseen tutkimukseen kauppaa määräävistä tekijöistä. Tutkittaessa Suomen vientiä Venäjälle löydetään ekonometrian avulla selittäjiä kokonais- ja hyödykeryhmittäisen viennin määrän ja arvon määräytymiselle sekä vuosi- että neljännesvuositasolla. Tutkimuksessa esitetään useita suorien sijoitusten luokituksia ja kysytään, mitkä tekijät puoltavat vientiä, mitkä suoria sijoituksia. Suomalaisten yritysten sijoituksia Venäjälle sijoitetaan alustavasti esitettyihin luokkiin. Sekä vienti että suorat sijoitukset ovat hyötyneet Venäjän talouden nopeasta kasvusta ja rakenteellisesta muutoksesta.
