EU:n uudet finanssipoliittiset säännöt asettavat monia päällekkäisiä tavoitteita ja aikatauluvaatimuksia julkistalouden tasapainotuksille. Onkin epäselvää, miten voimakkaita toimenpiteitä vaaditaan, jotta ne täyttäisivät sääntöjen vähimmäisvaatimukset. Tässä artikkelissa laaditaan simulointimalli, jolla vähimmäisvaatimukset voidaan laskea erilaisissa tasapainotuksen aikana vallitsevissa olosuhteissa. Mallia sovelletaan useisiin esimerkkitapauksiin. Työ osoittaa, että nykykriisin aikana Saksa, Ranska ja Italia ovat saavuttaneet sääntöjen asettamat minimitavoitteet, mutta Espanjan kehitys ennakoi sääntörikkomuksia lähivuosina. Historiallisena esimerkkinä käytetään Suomen 1990-luvun lamaa seurannutta julkistalouden tasapainotusta. Voidaan havaita, että tasapainotus oli keskimäärin sääntöjen mukainen, mutta sen alkuvuosina epätietoisuus suhdannekehityksestä olisi saattanut lisätä merkittävästi sääntöjen asettamia vaatimuksia. Lopuksi tarkastellaan Suomea lähivuosikymmeninä uhkaavaa kestävyysvajetta. Mikäli kestävyysvajetta ei korjata, tulisi julkistalouden tasapainotus olemaan huomattava 2030-luvun alkuun mennessä.
