Yrityksistä toisiin leviävällä tiedolla, teknologioilla ja innovaatioilla on keskeinen rooli teollisuuden kasvihuonekaasupäästöjen kehityksessä, ilmenee Etlan tänään julkaisemasta tutkimuksesta. Tiedon ja innovaatioiden leviäminen yrityksestä toiseen eli ns. heijastevaikutus on jopa voimakkaammin yhteydessä päästöjen kehitykseen kuin yrityksen oma t&k-toiminta. Tiedon leviäminen ei kuitenkaan automaattisesti vähennä päästöjä, vaan lopputulos riippuu siitä, kuinka aktiivisesti toimiala sekä yritys itse investoivat t&k-toimintaan. Teollisuuden tekemät päästövähennykset ovat avainasemassa, kun Suomi pyrkii saavuttamaan hiilineutraalisuustavoitteensa.
Teollisuuden hiilidioksidipäästöt ovat keskeisessä osassa, kun Suomi tavoittelee hiilineutraalisuutta vuoteen 2035 mennessä. Teollisuus on onnistunut vähentämään päästöjään niin rakennemuutoksen kuin toiminnan tehostumisen kautta ja energiaintensiivisen teollisuuden päästöt ovat laskeneet noin kolmanneksen vuoden 2008 tasoon verrattuna.
Tänään julkaistun Etla-tutkimuksen mukaan ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnalla sekä erityisesti sen heijastevaikutuksilla on keskeinen rooli. Etla Muistiossa “Tukevatko t&k:n heijastevaikutukset päästövähennystavoitteita” (Etla Muistio 175) on tarkasteltu t&k-toiminnan heijastevaikutusten yhteyttä yritystason kasvihuonekaasupäästöihin Suomen energiaintensiivisessä teollisuudessa. Vastaavaa tutkimusta ei aiemmin ole tehty yritystasolla.
Heijastevaikutuksilla tarkoitetaan t&k-toiminnan tuottaman tiedon, teknologian ja innovaatioiden leviämistä myös muiden yritysten hyödynnettäväksi. Etlan tutkimuksen mukaan toisilta saman toimialan yrityksiltä leviävä tieto ja teknologia vaikuttaa päästökehitykseen jopa voimakkaammin kuin yrityksen oma t&k-toiminta.
Heijastevaikutukset eivät kuitenkaan aina automaattisesti johda päästöjen vähenemiseen. Tutkimuksen mukaan kemianteollisuudessa toimialan sisäinen t&k-heijastevaikutus on yhteydessä alhaisempiin päästöihin. Sen sijaan paperi- ja selluteollisuudessa sekä metalliteollisuudessa t&k-heijastevaikutus on päinvastoin yhteydessä korkeampiin päästöihin.
– Eroa selittää se, kuinka t&k-intensiivinen toimiala itsessään on. Tutkimus- ja kehitystoimintaan aktiivisesti investoivilla yrityksillä havaitaan keskimäärin matalampia päästötasoja. Kemianteollisuuden t&k-menot olivat noin kolme prosenttia liikevaihdosta, kun taas paperi- ja metalliteollisuudessa vastaava luku oli vain puoli prosenttia. Heijastevaikutukset eivät siis itsessään automaattisesti tue ilmastotavoitteita, huomauttaa Etlan tutkimuspäällikkö, MMT Natalia Kuosmanen.
Politiikkatoimilla pitäisikin Kuosmasen mukaan kannustaa paitsi yritysten omaa t&k-toimintaa, myös puhtaan teknologian innovaatioiden ja osaamisen laajempaa leviämistä. Julkinen innovaatiorahoitus, kuten Business Finlandin tuet, verokannustimet ja EU:n innovaatiotuet tulisi suunnata vähäpäästöiseen innovointiin.
