Tulevaisuuden kasvu Suomessa perustuu yhä selvemmin ohjelmistoille, datalle, brändeille ja organisaatiopääomalle – eli ns. aineettomille investoinneille. Tänään julkaistun Etla-raportin mukaan parhain tulos ja korkein tuottavuus yrityksissä saadaan yhdistelemällä erilaisia aineettomia investointeja. Lisäksi tarvitaan laajempaa tietopohjaa aineettomista investoinneista sekä joitakin muutoksia nykyiseen innovaatiopolitiikkaan.
Suomen aineettomien investointien kasvu-ura päättyi finanssikriisiin vuosina 2008–2009. Uusi kasvu käynnistyi toden teolla vasta koronapandemian jälkeen. Tämä menetetty vuosikymmen selittää osaltaan Suomen heikkoa talous- ja tuottavuuskehitystä viime vuosina.
Aiempaan verrattuna tuleva kasvu perustuu yhä selvemmin ohjelmistoille, datalle, brändeille ja organisaatiopääomalle. Näitä tuotannontekijöitä ja investointeja kutsutaan aineettomiksi. Parhaat tulokset ja korkein tuottavuus yrityksissä saavutettaisiin yhdistelemällä erilaisia aineettomia investointeja, käy ilmi tänään julkaistusta ”Suomen tulevan kasvun ydin on aineeton. Politiikkatoimissa on ymmärrettävä aineeton pääoma tuotekehitystä laajemmin (Etla Raportti 164)”. Nyt julkaistu raportti on Business Finlandin rahoittaman laajan tutkimushankkeen tuloksia kokoava loppuraportti.
Julkisessa keskustelussa tunnetuin aineettoman investoinnin tyyppi on tutkimus- ja kehitystoiminta (t&k). Raportin mukaan t&k on edelleen keskeinen osa aineettomia investointeja, mutta sen arvo ei ole yhtä suuri kuin muut aineettomat investoinnit yhteensä. Lisäksi t&k-toimintaa harjoittaa melko pieni joukko yrityksiä ja etenkin palveluissa muut aineettomat investoinnit ovat paljon keskeisempiä.
Etlan tutkimusneuvonantaja, taloustieteiden tohtori Petri Rouvinen nostaa esiin suomalaisen lastenvaatevalmistaja Reiman hyvänä esimerkkinä teollisuustuotteesta, jossa arvonlisäyksen painopiste on siirtynyt yhä aineettomampaan suuntaan.
– Reiman oma verkkokauppa mahdollistaa koko arvoketjun ohjaamisen datalla ja kuluttajaymmärryksellä, alkaen tutkimus- ja kehitystoiminnasta sekä tuotekonseptoinnista, ja päättyen brändiarvoihin. Ympäristötietoisuuden myötä myös ensimmäisen ostajan ja käyttäjän jälkeiset kiertotalouspalvelut ovat yhä keskeisempi osa yli tuote-elinkaaren tapahtuvaa arvonlisäystä. Valmistus ja fyysinen tuote ovat arvonlisäyksen välttämättömiä edellytyksiä, mutta Reiman hinnoitteluvoima ja kannattavuus kumpuavat aineettomasta pääomasta, Rouvinen mainitsee.
Suomen tulevaisuuden kasvu ja hyvinvointi edellyttävätkin aineettoman pääoman nykyistä laajempaa ymmärtämistä ja hyödyntämistä niin yrityksissä kuin politiikassakin, Rouvinen painottaa.
– Koska aineettomia investointeja ei mitata yhtä systemaattisesti kuin perinteistä pääomaa, ei aineettomien keskeistä taloudellista ja yhteiskunnallista roolia hahmoteta vieläkään riittävästi. Näin ollen tehdyt poliittiset päätökset eivät ole riittäviä ja korkein mahdollinen hyvinvoinnin taso jää saavuttamatta, Rouvinen huomauttaa.
Nyt julkaistun tutkimuksen mukaan innovaatiopolitiikassa tulisi kiinnittää huomiota t&k-toiminnan lisäksi myös muihin aineettomiin investointeihin sekä innovaatioiden käyttöönottoon ja leviämiseen. Politiikassa tulisi suosia laatua määrän sijaan, kannustaa rohkeisiin kokeiluihin ja tukea skaalautumista. Pankki- ja velkakeskeisestä yritysrahoituksesta tulisi siirtyä kohti pääomarahoitusta ja myös osaavan työvoiman liikkuvuutta tulisi edistää, tutkimuksessa suositellaan. Yrityskaupat ovat keskeinen keino hyödyntää ja levittää aineetonta pääomaa, mutta kilpailua rajoittavia kauppoja tulisi hillitä.
Rouvinen, Petri – Kässi, Otto – Pajarinen, Mika: Suomen tulevan kasvun ydin on aineeton. Politiikkatoimissa on ymmärrettävä aineeton pääoma tuotekehitystä laajemmin (Etla Raportti 164)
