Talouden käänne näkyy yleensä ensin tuotannossa ja vasta myöhemmin lisääntyneinä työntekijöinä. Nyt on käynyt toisin päin, minkä vuoksi käänne on jäänyt monilta huomaamatta, kirjoittaa Etla-kolumnissaan Aki Kangasharju.
Suomen talouden suhdannekäännettä on odotettu kuin kuuta nousevaa. Nyt se on totta.
Työllisyys alkoi kasvaa tämän hetken tilastohistorian mukaan keväällä, mutta tuotannon käänne vasta loppuvuodesta. Kausitasoitetun trendin perusteella työtunteja tehtiin vuoden viimeisellä neljänneksellä reilu prosentti enemmän kuin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä (kuvio 1). Työllisten henkilöidenkin lukumäärä oli joitain prosentin kymmenyksiä korkeammalla vuoden ensimmäiseen neljännekseen verrattuna.
Kuvio 1. Työllisyys ja työtunnit kansantalouden tilinpidon ja työvoimatutkimuksen mukaan.
Kansantalouden tilinpidon numeroilla työllisyys kasvoi ensimmäisen ja viimeisen neljänneksen välillä 16 000 henkilöllä. Vaikka työvoimatutkimuksen mukaan työllisyyden nousu ei ole kuin kaksi prosentin kymmenystä, on sekin lukumääränä yli 5 000 henkilöä.
Trendilukujen käyttö pehmentää käännettä, joten pelkillä kausitasoitetuilla luvuilla työllisyyden kasvu on haarukassa 6 000–18 000. Tuotanto sen sijaan oli vuoden viimeisellä neljänneksellä edelleen vuoden alun tasolla, vaikka loppuvuonna nähtiin nykäys ylöspäin.
Tuotannon vaimeus on yllättävää verrattuna työllisyyden paranemiseen. Toisaalta se viittaa työn tuottavuuden laskuun, koska työllisyys nousee tuotantoa enemmän.
Toisaalta se voi viitata tilastojen tarkentumiseen lähiaikoina. BKT:n käänne voi aikaistua, sillä tuotantotilastot tarkentuvat jälkikäteen pitkäänkin, mutta työllisyyden tilastot eivät. Ei olisi lainkaan ihme, että bruttokansantuotteen käänne aikaistuisi vuoden viimeiseltä neljännekseltä vuoden alkuun. Silloin tuotannon käänne ei olisi vain yhden neljänneksen varassa ja tuottavuuskehitys näyttäisi normaalimmalta.
Vaikka alkuvuoden tuotantotilastot eivät tarkentuisikaan ylöspäin, kasvu jatkuu tänä vuonna.
Suomen Pankin lyhyen aikavälin Nowcasting-malli ennustaa vuoden 2026 helmikuun alun tiedoilla, että Suomen talous olisi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,6 prosenttia suurempi suhteessa edelliseen neljännekseen.
Valtiontalouden tarkastusviraston ylläpitämä suhdannetilanteen lämpökartta povaa myös lämpenevää tälle vuodelle.
Vuoden mittaan ansiotaso nousee selvästi inflaatiota nopeammin ja korkotaso pysyy maltillisena. Kotitalouksilla on kertynyt säästöön rahaa ja työvoimaa eniten palkkaavan yrityssektorin näkymät tulevasta ovat parantuneet niin Elinkeinoelämän keskusliiton, Teollisuussijoitus Tesin kuin valtion ja Suomen Yrittäjien yhteisessä barometrissa.
EK:n ylläpitämän talouselämän luottamusindikaattorin mukaan vähittäiskaupassa ja palveluissa yritysten enemmistö uskoi tammikuun 2026 kyselyssä suhdanteiden paranevan. Teollisuudessa positiivisen ja negatiivisen näkymän vastauksia on yhtä paljon.
Vaikka rakentamisessa negatiivisuus edelleen jyllää, sielläkin positiivisten vastausten osuus on ollut kasvussa vuoden 2024 alusta alkaen.
Tesin tuoreessa kyselyssä liikevaihdon kasvuodotukset tälle vuodelle ovat viime vuotta suuremmat kaikilla muilla toimialoilla paitsi rakentamisessa. Viime syyskuussa julkaistussa valtion ja Suomen Yrittäjien pk-barometrissa pienten- ja keskisuurten yritysten kasvuodotukset olivat parantuneet kesään ja kevääseen verrattuna.
Jopa osa rekrytointeja tekevistä headhunter-toimistoista kehuu toimeksiantojen kääntyneen syksyn mittaan kasvuun, ja startup-yhteisö kehuu rahaa virtaavan vuolaasti kasvuyrityksiin.
Käänne on siis käsillä. Keskitytään seuraavaksi toimiin, jotka pitävät kasvua yllä pitkällä tähtäimellä ja toivotaan, että 2020-lukua leimanneet talouden shokit loistaisivat hetken poissaolollaan.
Edit: Korjattu 4.2. klo 10 lause ”Suomen Pankin lyhyen aikavälin Nowcasting-malli ennustaa vuoden 2026 helmikuun alun tiedoilla, että Suomen talous olisi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,6 prosenttia suurempi suhteessa edelliseen neljännekseen”. Luki aiemmin: ”0,6 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin”.
