Suomen korkealle kohonnut työttömyysaste on ollut huomion keskipisteessä, kun sitä on kauhisteltu milloin kenenkin toimesta. Usein syyttävä sormi on kohdistunut hallitukseen ja sen tekemiin työmarkkinatoimiin. Työttömyysastettamme on myös vertailtu muihin maihin ja viimeksi se oli jo EU-maiden korkein, kirjoittaa Etlan vanhempi tutkija Sakari Lähdemäki Etla-kolumnissaan.
Ensiksi on sanottava, että työttömyysasteiden tasojen vertailu maittain ei ole suoraviivaista, koska jokaisella maalla on oma rakenteellinen työttömyysasteensa, jonka ympärillä vaihtelu suhdanteiden aikana tapahtuu. Esimerkiksi Saksan työttömyysaste on pyörinyt 3,5 prosentin ympärillä, kun taas Suomessa ja Ruotsissa se on viime vuodet pyörinyt noin 8 prosentin ympärillä. Espanja on taas esimerkki maasta, joka on pystynyt laskemaan rakenteellista työttömyyttään. Siellä työttömyysaste on laskenut trendinomaisesti. Finanssikriisin ja eurokriisin jälkeen se nousi yli 25 prosenttiin, mutta nyt on päästy jo lähes 10:een.
Maiden välisten tasoerojen sijaan tärkeämpää on se, miten paljon työttömyysaste on kohonnut suhteessa maan omaan työttömyysasteen tasoon. Suomessa tämä muutos on huomattavan suuri mutta sitä selittää suurelta osin maahanmuutto.
Eurostatin työvoimatutkimuksen tiedoista työttömyysasteen voi laskea jaoteltuna kotimaassa syntyneiden ja ulkomailla syntyneiden maassa oleskelijoiden kesken. Kuviossa 1 työttömyysaste on esitetty Suomelle, Espanjalle, Ruotsille ja EU:lle käyttäen tätä jaottelua. Suomi muodostaa selkeän poikkeuksen.
Vuoden 2022 jälkeen, jolloin heikko suhdanne alkoi (inflaatio, korkojen nostot sekä rakentamisen lama), Suomessa syntyneiden työttömyysaste on noussut maltillisesti. Muualla kuin Suomessa syntyneiden työttömyysaste sen sijaan on noussut reilusta 10 prosentista melkein 20 prosenttiin. Ulkomailla syntyneet muodostavatkin yli 40 prosenttia työttömyyden kasvusta. VATT:ssa tehdyistä laskelmista voi päätellä, että valtaosa tästä noususta selittyy vuoden 2022 jälkeen Suomeen tulleista maahanmuuttajista, vaikka heidän määritelmänsä työttömyydelle on eri kuin työvoimatutkimuksessa (Pesola ja Korpela, 2025).
Muualla syntyneiden työvoima (työlliset + työttömät) on kasvanut Suomessa vuoden 2022 alusta (2022q1) vuoden 2025 kolmannelle neljännekselle noin 26 prosenttia samaan aikaan, kun verrokkimaassa Ruotsissa se on kasvanut noin 13 prosenttia. Suuriin maihin vertaaminen lienee harhaanjohtavaa, koska ne vetävät oletettavasti puoleensa enemmän myös EU:n sisäisiä muuttajia. On kuitenkin huomionarvoista, että Espanjassa muualla syntyneiden työvoima on kasvanut samalla ajanjaksolla noin 28 prosenttia. Tästä huolimatta Espanjassa, jossa talous on kasvanut mainiosti viime vuosina, työttömyysaste on jatkanut vuoden 2022 jälkeenkin trendimäisessä laskussa niin ulkomailla kuin kotimaassa syntyneiden keskuudessa.
Heikon suhdanteen takia työvoiman kysyntä on ollut heikkoa ja tänne tulleet eivät ole työllistyneet. Tästä ei voi syyttää hallituksen työmarkkinatoimia. On mielenkiintoista nähdä mitä tapahtuu työmarkkinoilla, jos talouskasvu vahvistuu Suomessa. Oletettavasti ulkomailla syntyneidenkin työttömyysaste laskee ja kasvanut työvoimantarjonta tukee kasvua.
Kuvio 1. Ulkomailla ja kotimaassa syntyneiden työttömyysasteet eri maissa. Lähde: Eurostat, Etla
Pesola, H & Korpela, H. (2025) Sekä työllisten että työttömien maahanmuuttajien määrä on kasvanut, VATT Blogi, https://vatt.fi/-/seka-tyollisten-etta-tyottomien-maahanmuuttajien-maara-on-kasvanut
