Lähes 40 prosenttia julkisen sektorin eläkeläisistä saa työeläkkeen tueksi Kelan eläkkeitä. Tuore Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa julkaistu laskelma tuo lisätietoa julkisen sektorin työeläketurvan riittävyydestä sekä havainnollistaa, missä ammateissa pienituloisuuden riski eläkkeellä on suurin.
Julkisen sektorin vanhuuseläkkeensaajista lähes 40 prosenttia sai toimeentulon turvaamiseksi Kelan eläkkeitä vuonna 2024. Määrällisesti tämä merkitsee noin 180 000 henkilöä.
Tieto perustuu Janne Salosen, Joonas Rahkolan ja Tarmo Valkosen tuoreeseen laskelmaan, joka on julkaistu Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa. Laskelma osoittaa, että julkisen sektorin työmarkkinoilla on selvästi ammatteja, joissa pitkäkään työura ei välttämättä takaa riittävää eläketurvaa.
Erityisesti matalapalkkaiset ja osa-aikaiset työt altistavat pienituloisuuden riskille eläkkeellä.
Selvityksen mukaan eläketurvan tasossa on suuria eroja ammattiryhmien välillä. Vuonna 2024 Kelan eläkkeitä saaneiden osuus oli pienin hallinnon, suunnittelun ja tutkimuksen alalla (19 %) ja suurin sosiaalialalla (54 %) ja tekniikan, tuotannon ja turvallisuuden alalla (48 %). Ammattiryhmittäin tarkasteltuna Kelan eläkkeet täydentävät työeläketurvaa eniten siivoojilla, (67 % työeläkkeen saajista saa myös Kelan eläkettä), omaishoitajilla (66 %), laitoshuoltajilla (64 %), päiväkotiapulaisilla (62 %) ja laitosapulaisilla (61 %).
Kelan eläkkeitä saaneet olivat keskimäärin 76-vuotiaita, ja valtaosa eli 79 prosenttia heistä oli naisia.
Vuoden 2024 lopussa 15 prosenttia julkisen sektorin vanhuuseläkkeensaajista jäi pienituloisuusrajan alapuolelle – tämä tarkoittaa noin 72 200 henkilöä.
Laskelmassa arvioitiin myös kokonaiseläkkeen muutosta, kun Kelan vanhuuseläkkeen maksu alkaa 65-vuotiaana. Tämä nostaa eläketurvaa keskimäärin noin 100 eurolla eli 10 prosentilla kyseisissä kohorteissa.
Nyt julkaistu tutkimus perustuu Kevan rekisteriaineistoon vuosilta 2018–2024 ja tarjoaa aiempaa tarkemman kuvan niistä eläkeläisistä, joiden työeläke ei yksin riitä turvaamaan toimeentuloa. Tällöin Kelan eläkkeet – kansaneläke ja takuueläke – muodostavat tärkeän osan kokonaiseläkkeestä.
Tulokset korostavat tarvetta arvioida eläketurvan riittävyyttä erityisesti niissä ammateissa, joissa työeläke ei yksin riitä turvaamaan kohtuullista toimeentuloa eläkkeellä.
Etlan tutkimusneuvonantaja KTT Tarmo Valkonen on perehtynyt erityisesti ikääntymisen ja Suomen eläkejärjestelmän taloudellisiin vaikutuksiin. Tällä hetkellä hän työskentelee mm. monivuotisen STN-hankkeen (LIFECON) parissa, jossa selvitetään väestörakenteen muutoksen vaikutuksia sekä hyvinvointivaltion kesätvyyttä.
Salonen, J., Rahkola, J. ja Valkonen, T. (2025): Laskelmia lakisääteisestä vanhuuseläketurvasta julkisella sektorilla on julkaistu Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa 2/2025. Kansantaloudellinen aikakauskirja on Taloustieteellisen Yhdistyksen julkaisema tieteellinen julkaisu, jonka tutkimusartikkelit vertaisarvioidaan.
Janne Salonen, tilastoanalyytikko, Keva, p. 040 922 7231, janne.salonen@keva.fi
Joonas Rahkola, pääekonomisti, Keva, p. 040 539 0550, joonas.rahkola@keva.fi
Tarmo Valkonen, tutkimusneuvonantaja, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, p. 050 329 6014, tarmo.valkonen@etla.fi
