Etla järjesti TT-säätiön rahoittaman EU:n hiilirajamekanismi -tutkimushankkeen päättävän seminaarin tiistaina 15.4.2025. Tilaisuudessa käytiin läpi hiilirajamekanismia, sen vaikutuksia kansainväliseen kauppaan, ja hiilitulleihin liittyviä hallinnollisia kustannuksia yrityksille. Lisäksi kuultiin, millaisia vaikutuksia näillä ”puhtailla tulleilla” on yritysten liiketoimintaympäristöön.
Etla julkisti tiistaina 15. huhtikuuta tuoreita tuloksia liittyen EU:n ”puhtaiden tullien” taloudellisista vaikutuksista. Tilaisuuden aluksi Etlan tutkimusjohtaja, FT Tero Kuusi avasi EU:n hiilirajamekanismin ominaisuuksia. Hiilirajamekanismin (CBAM) tarkoituksena on täydentää EU:n päästökauppajärjestelmää ja vähentää ns. hiilivuodon riskiä.
Mekanismi velvoittaa EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien tiettyjen hiili-intensiivisten tuotteiden (sementti, sähkö, lannoitteet, rauta, teräs, alumiini ja vety) maahantuojat raportoimaan tuontituotteiden tuotannossa syntyvät päästöt ja ostamaan vastaavan määrän päästöoikeuksia.
— Koska hiilirajamekanismi ei sisällä vientitukea, se ei suoraan kompensoi päästökaupan aiheuttamaa kilpailuhaittaa EU:n vientiteollisuudelle. Parhaillaan laajaa epävarmuutta aiheuttaa Yhdysvaltojen kauppapolitiikka ja suurten tullien uhka. Euroopan joutuessa pohtimaan reaktioitaan toisten asettamille tulleille, voisi olla järkevää painottaa ilmastopolitiikan kannalta hyödyllisiä tulleja samalla, kun EU lisää omavaraisuuttaan ja vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista, arvioi Kuusi tutkimusjulkistuksen yhteydessä.
Etlan tutkija, FT Maria Wang esitteli tarkemmin tuoreita tuloksia tutkimuksesta. Tulosten mukaan hiilirajamekanismin (CBAM) alaisten tuotteiden tuonti EU-alueelle on vähentynyt suhteessa muuhun tuontiin.
Vaikutus tuonnin määrään vuoden 2023 alusta katsottuna on ollut -12 prosenttia verrattuna ei-CBAM-tuotteisiin. Pelkästään Suomea tarkasteltaessa tuonnin määrän väheneminen näkyy selvemmin: -36 prosenttia verrattuna ei-CBAM-tuotteisiin.
— Suomen tuonnin osalta CBAM-tuotteiden tuontimäärät ovat usein pieniä ja voivat vaihdella suuresti, Wang huomautti
Yrityksille suunnatun, hiilitullijärjestelmän toimivuutta arvioivan kyselyn perusteella esille nousivat huoli järjestelmän hankalaksi koetusta byrokratiasta, ja toiveet sen vähentämiseksi.
Tilaisuuden kommenttipuheenvuoron piti kauppapolitiikan johtaja Timo Vuori EK:sta. Hän avasi hiilirajamekanismiin ja kansainväliseen kauppaan kytkeytyviä mahdollisuuksia ja vahvuuksia, joihin kuuluvat esimerkiksi päästöjen vähentäminen, sekä Suomen cleantech-alan yritysten merkittävä vientipotentiaali.
Mekanismin heikkouksiin ja uhkiin lukeutuvat sen sijaan esimerkiksi kauppapoliittisten vastatoimien riski, sekä CBAM-maiden toistaiseksi rajallinen määrä.
Vuoren mukaan Suomella on kuitenkin hyviä mahdollisuuksia ja vahvuuksia, kuten puhtaita innovaatioita kansainvälisille markkinoille vietäväksi, edullista ja puhdasta sähköntuotantoa, sekä runsaasti vihreän siirtymän hankkeita investointiputkessa.
Tilaisuuden lopuksi Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi ja EK:n Timo Vuori vastailivat niin paikan päällä, kuin etänä tilaisuutta seuranneen yleisön kysymyksiin. Tilaisuuden juonsi Etlan viestintäjohtaja Tytti Sulander.
Voit katsoa tallenteen YouTube-sivuillamme EtlaTalks.
Esityskalvot löydät tämän artikkelin liitteenä.
