Jos teknologiateollisuuden arvioimaan lisätyövoimatarpeeseen ei pystytä vastaamaan tulevina vuosina, Suomen bkt supistuu prosentin ja vienti 1,8 prosenttia. Jos osaajatarpeen lisäyksen ohella myöskään lähivuosien eläköitymistä ei saada korvattua, uhkaa Suomen bkt laskea jopa yli kaksi prosenttia ja vienti yli neljä prosenttia. Luvut ilmenevät tänään julkistetuista Etlan laskelmista. Työvoiman saatavuus – erityisesti korkeasti koulutetun työvoiman – on ratkaisevan tärkeää teknologiateollisuuden toimialojen kasvun ja koko Suomen talouden elinvoimaisuuden turvaamiseksi tulevina vuosina.
Teknologiateollisuuden toimialat muodostavat merkittävän osan Suomen taloudesta. Ala työllistää noin 12 prosenttia työllisistä eli runsaat 340 000 ihmistä ja sen osuus Suomen arvonlisäyksestä on noin 15 prosenttia. Suomen kokonaisviennistä puolet on teknologiateollisuuden harteilla. Kasvava ala tarvitseekin tulevaisuudessa uusia osaajia sekä kasvun saavuttamiseksi että eläköitymisen korvaamiseksi.
Teknologiateollisuus on itse arvioinut alan tulevien neljän vuoden kasvun osaajatarpeeksi 27 500 uutta työntekijää. Jos sitä ei saada katettua, uhkaa Suomen bkt supistua 1,1 prosenttia ja vienti 1,8 prosenttia. Luvut ilmenevät tuoreesta Etla Erikoisartikkelista “Teknologiateollisuuden osaajatarpeen taloudellisten vaikutusten arviointi” (Etla Erikoisartikkeli 16), jonka on laatinut Etlan ennusteryhmä. Arvio perustuu Etlan laskelmiin, Tilastokeskuksen tilastoihin sekä yritysten omiin tuoreisiin arvioihin työvoimatarpeesta ja sen rakenteesta. Selvityksen on tilannut Teknologiateollisuus ry.
Nyt lasketut vaikutukset Suomen talouteen ovat vieläkin suuremmat, jos mukaan otetaan teknologiateollisuudesta eläköityvät. Jos toimialan tarvitseman osaajatarpeen lisäksi myöskään eläköitymistä ei saada korvattua, Suomen bkt laskisi jopa 2,2 prosenttia ja kokonaisvienti 4,2 prosenttia.
Teknologiateollisuuden osaajatarpeen paikkaaminen ja työvoiman saatavuus ovat lähivuosina ratkaisevassa roolissa myös koko Suomen talouden elinvoimaisuuden turvaamisessa, muistuttaa Etlan ennustepäällikkö VTT Päivi Puonti.
– Yksittäisten yritysten lisäksi on tärkeä ymmärtää, mitä vaikutuksia työvoiman saatavuudella on koko kansantaloudelle. Olemme arvioineet, kuinka paljon Suomen bkt ja vienti laskisivat, jos teknologiateollisuuden arvioimaan työvoimatarpeeseen pystyttäisiin vastaamaan vain osittain tai ei lainkaan seuraavan neljän vuoden aikana. Vaikutukset olisivat merkittävät, ja erityisen kovaa vaikutukset osuisivat Suomen vientiin, Puonti sanoo.
Korkeasti koulutetun työvoiman osuus on kasvanut kaikilla teknologiateollisuuden päätoimialoilla (tietotekniikka, suunnittelu ja konsultointi, metallien jalostus, kone- ja metallituoteteollisuus sekä elektroniikka- ja sähköteollisuus), ja koulutettujen osuuden ennakoidaan jatkavan kasvuaan myös tulevina vuosina.
Vuonna 2023 korkeasti koulutettujen osuus alan työvoimasta oli jo noin 50 prosenttia. Kasvu hieman maltillistuu tulevien vuosien kuluessa, mutta on edelleen keskeisessä osassa. Tulevina vuosina myös matalasti koulutettujen työntekijöiden määrä kasvaa koko alalla, mutta korkeasti koulutettujen osuus kasvaa huomattavasti enemmän, mikä korostaa osaajapulan ratkaisemisen merkitystä koko alan kasvulle.
– Matalasti koulutetun työvoiman rooli ei tietenkään lähivuosina teknologiateollisuudessa katoa, vaan säilyy tärkeänä etenkin tuotannon ja prosessien jatkuvuuden kannalta. Teknologiateollisuuden osaamistarve kuitenkin muuttuu kaikilla aloilla yhä koulutusintensiivisemmäksi, toteaa vanhempi tutkija KTT Sakari Lähdemäki.
Teknologiateollisuuden tiedote aiheesta
Kaitila, Ville – Lähdemäki, Sakari – Puonti, Päivi: Teknologiateollisuuden osaajatarpeen taloudellisten vaikutusten arviointi (Etla Erikoisartikkeli 16)
