This report examines the factors shaping productivity in Finland’s private service industries. Specifically, we focus on the link between capital intensity and labor productivity, as well as the allocation of labor. In addition, the report highlights the roles of global megatrends, such as offshoring, digital adoption and generative AI, in productivity development. Using firm- and industry-level data, three broad patterns emerge. First, capital intensity in Finnish service industries is consistently below that of peer countries and is closely associated with weaker productivity. Second, firms systematically employ fewer workers than implied by profit-maximizing conditions, with gaps especially pronounced in knowledge-intensive services. Third, digital adoption is uneven: firms with broader use of digital technologies perform better, while many smaller and traditional providers lag behind. Scenario analysis suggests that generative AI could raise economic growth if paired with capital investment, while the offshoring of services does not appear to improve productivity but may support employment and reshape the composition of the workforce. The findings indicate that Finland’s service productivity challenges are long-standing and structural rather than short-term fluctuations.
Tässä raportissa tarkastellaan tuottavuuteen vaikuttavia tekijöitä Suomen yksityisillä palvelualoilla. Keskitymme erityisesti pääomaintensiivisyyden ja työn tuottavuuden väliseen yhteyteen sekä siihen, palkkaavatko yritykset riittävästi työvoimaa. Lisäksi raportissa nostetaan esille globaalien megatrendien, kuten digitalisaation, ulkoistamisen ja generatiivisen tekoälyn, rooleja tuottavuuskehityksessä. Hyödynnämme yritys- ja toimialatason tietoja, ja tulosten perusteella havaitsemme kolme keskeistä kehityskulkua. Ensiksi, Suomen palvelualojen pääomaintensiivisyys on ollut heikompaa kuin verrokkimaissa, mikä liittyy kiinteästi matalampaan tuottavuuteen. Toiseksi, yritykset eivät työllistä niin paljon kuin kilpailullisilla markkinoilla olisi voiton maksimoinnin kannalta optimaalista, ja tämä alityöllistäminen on erityisen suurta tietointensiivisillä palvelualoilla. Kolmanneksi, digitaalisten teknologioiden käyttöönotto jakautuu epätasaisesti: laajasti digitaalisia ratkaisuja hyödyntävät yritykset menestyvät paremmin, kun taas monet pienemmät ja perinteisemmät yritykset jäävät jälkeen. Skenaarioanalyysimme mukaan generatiivinen tekoäly voisi vauhdittaa talouskasvua, mikäli sen rinnalle lisätään pääomasijoituksia. Palvelujen ulkoistaminen ulkomaille ei puolestaan paranna tuottavuutta, mutta se voi tukea työllisyyttä ja muuttaa työvoiman rakennetta. Tulokset osoittavat, että Suomen palvelualojen tuottavuushaasteet ovat pitkäaikaisia ja rakenteellisia eivätkä lyhytaikaisia vaihteluita.
