Tämä muistio tarkastelee ympäristöön ja energiankäyttöön liittyviä yritystukia Suomessa sekä vertailee niitä muihin EU-maihin. Suomessa tukien painopiste on verohelpotuksissa ja säilyttävissä tukimuodoissa, joiden vaikutuksista on tehty vähän tutkimusta, ja saatavilla oleva näyttö viittaa heikkoon vaikuttavuuteen. Sen sijaan investointi- ja innovaatiotuet, joilla olisi teoreettisesti enemmän potentiaalia vauhdittaa vihreää siirtymää, muodostavat pienemmän osuuden kokonaisuudesta. Kansainvälisesti Suomi erottuu korkealla tukitasollaan, mutta rakenteeltaan se poikkeaa esimerkiksi Saksasta, jossa painopiste on suorissa investointituissa. Analyysi viittaa siihen, että tukien kohdentaminen verohelpotuksista kohti ehdollisia ja vaikuttavuuteen sidottuja instrumentteja voisi paremmin tukea pysyviä päästövähennyksiä, teknologian kehitystä ja talouden uudistumista.
This brief examines environmental and energy-related business subsidies in Finland and compares them with those in other EU countries. In Finland, subsidies are concentrated on tax concessions and preservation-oriented support for which there is limited amount of research, and the existing studies show limited effectiveness. By contrast, investment and innovation subsidies, which potentially have a greater potential to accelerate the green transition, make up a smaller share of the overall support. Internationally, Finland stands out with a high level of subsidies, but structurally it differs from, for example, Germany, where the emphasis is on direct investment support. The analysis suggests that redirecting subsidies from tax concessions towards conditional, impact-oriented instruments could better support permanent emission reductions, technological development and economic renewal.
