Henkilötietojen suojaa koskeva tiukka sääntely, kuten EU:n yleinen tietosuoja-asetus GDPR, on vähentänyt merkittävästi lääke- ja bioteknologiayritysten tutkimus- ja kehitysinvestointeja. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan erityisen tuntuvasti t&k-investoinnit ovat vähentyneet pienissä ja keskisuurissa, kotimarkkinoille keskittyneissä yrityksissä. Riskinä onkin, että tiukka sääntely ohjaa lääke- ja bioteknologiayritysten t&k-toimintoja kevyemmin säänneltyihin maihin.
Potilaskohtaisten terveystietojen saatavuus on keskeinen edellytys lääke- ja bioteknologia-alan innovaatiotoiminnalle, erityisesti kliinisten tutkimusten toteuttamiseksi.
Tänään julkaistu Etla-tutkimus Privacy Regulation and R&D Investments: Causal Evidence from Global Pharmaceutical and Biotechnology Firms (Yksityisyydensuojan sääntely ja sen vaikutus t&k-investointeihin lääke- ja bioteknologiayrityksissä, Etla Working Paper 130) tarkastelee tiukan tietosuojasääntelyn, kuten EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR), vaikutuksia tutkimus- ja kehityspanostuksiin lääke- ja bioteknologiasektorilla. Tutkimuksessa on hyödynnetty laajaa yritystason aineistoa, joka kattaa maailman suurimmat t&k-investoijat vuosilta 2013–2023.
Tulokset osoittavat, että tiukempi tietosuojasääntely vähentää merkittävästi yritysten tutkimus- ja kehitysinvestointeja.
– Tulokset ovat selkeitä: tiukka terveysdatan tietosuojasääntely leikkaa rajusti alan yritysten t&k-investointeja. Keskimäärin laskua oli 39 prosenttia neljän vuoden kuluessa sääntelyn voimaantulosta, sanoo tutkimuksesta vastannut Etlan tutkimusjohtaja KTT Heli Koski.
Henkilötietojen suojaa koskevan sääntelyn vaikutukset eivät kuitenkaan jakaudu yrityksissä tasaisesti, sillä voimakkaimmin investointejaan vähensivät pk-yritykset ja vain kotimarkkinoilla toimivat lääke- ja bioteknologiayritykset. Kotimarkkinoihin rajoittuneilla yrityksillä t&k-menot laskivat jopa 63 prosenttia, kun taas monikansallisilla suuryrityksillä investoinnit laskivat noin 27 prosenttia.
Pk-yritysten investointien lasku oli keskimäärin 50 prosenttia. Etlan Heli Koski toteaakin, että nyt julkaistu tutkimus tuo uutta näyttöä siitä, että henkilötietojen suojaa koskeva sääntely voi rajoittaa dataan perustuvan innovaatiotoiminnan edellytyksiä, erityisesti aloilla, joilla henkilötiedoilla on keskeinen rooli.
– Sääntely ei ainoastaan lisää hallinnollista ja teknistä taakkaa, vaan vaikuttaa myös siihen, missä maissa tutkimus- ja kehitystoimintaa ylipäätään kannattaa harjoittaa. Isoilla monikansallisilla yrityksillä on pieniin kotimaisiin yrityksiin verrattuna tyypillisesti paremmat mahdollisuudet uudelleenorganisointiin eli ne voivat siirtää tutkimus- ja kehitystoimintojaan maihin, joissa terveysdatan sääntely on joustavampaa, Koski huomauttaa.
Tiukka tietosuojasääntely voi pitkällä aikavälillä ohjata t&k-toimintaa maantieteellisesti pois korkean sääntelyn maista, mikä saattaa heikentää korkean sääntelyn maiden asemaa terveysteknologian ja lääketieteen innovaatioiden toimintaympäristöinä. Pitkällä aikavälillä jopa koko globaali innovaatiokenttä voi muuttua, varoittaa Etlan Koski.
