Sairauspoissaolot ovat monimutkainen ja kallis ongelma, joka koskettaa kaikkia työelämän osapuolia. Tutkimuksemme tavoitteena on ollut selvittää, kehittää, kokeilla ja kriittisesti arvioida erilaisia lähestymistapoja toisaalta sairauspoissaolojen taloudellisen merkityksen syvällisemmäksi ymmärtämiseksi, toisaalta mahdollisten syy-seuraussuhteiden löytämiseksi. Tutkimus perustuu Kevan toimittamaan tietoaineistoon (n. 215 000 työntekijän tiedot vuosilta 2019–2021), joka sisältää tietoa julkisen sektorin työnantajista, ammateista, sukupuolesta, palkoista ja sairauspoissaoloista. Sovelsimme useita mittareita, kuten poissaolojaksojen esiintymistiheyttä, poissaolopäivien kokonaismäärää ja poissaolojaksojen pituutta niin, että analyysien tavoite ja painopiste säilyi kustannuksissa.
Lyhyet sairauspoissaolot käsittävät sekä määrällisesti että kustannuksiltaan suurimman osan kaikista sairauspoissaoloista, mutta ne voivat myös ennustaa pidempiä poissaoloja ja toimia siten terveysindikaattoreina. Tässä suhteessa on huomionarvoista, että organisaatiovaikutuksilla lyhyisiin sairauspoissaoloihin ja varhaista puuttumista vaativiin pidempiin tai toistuviin sairauspoissaoloihin on positiivinen yhteys. Yksi organisaatiotekijöihin liittyvä lyhyt sairauspoissaolojakso ennustaa 1,4 varhaisen tuen piiriin kuuluvaa sairauspoissaolojaksoa. Jatkossa kyselyaineistojen ja kvantitatiivisen analyysin yhdistäminen voisi olla hyödyllistä erilaisten interventioiden hyödyllisyyden arvioimisessa.
Sickness absence is a complex and costly problem that affects all parties in the workplace. The aim of our research has been to explore, develop, test and critically evaluate different approaches to gain a deeper understanding of the economic significance of sickness absence on the one hand, and to identify possible causal links on the other. The study is based on a dataset provided by Keva (data on around 215,000 employees for the period 2019–2021), which includes information on public sector employers, occupations, gender, wages and sickness absence. We applied several measures, such as frequency of absenteeism, total number of days of absence and length of absenteeism, while keeping the objective and focus of the analyses on costs.
Short sickness absences account for the majority of all sickness absences, both in terms of quantity and cost, but they can also predict longer absences and thus act as health indicators. In this respect, it is noteworthy that there is a positive association between organisational effects on short sickness absence and longer or recurrent sickness absence requiring early intervention. One short period of sickness absence related to organisational factors predicts 1.4 periods of sickness absence requiring early intervention. In the future, combining survey data with quantitative analysis could be useful for assessing the usefulness of different interventions.
Raporttia muokattu 23.6.2025 klo 12:46. Korjattu kuvioiden 11 ja 12 otsikoita. Kumpaankin otsikkoon lisätty ”yhteensä vuosina 2019–2021”.
