Utilizing nationally representative cross-sectional and longitudinal data from Finland (2018–2023), we provide a population-level assessment of the relationship between AI and worker well-being. Contrary to international evidence suggesting a positive or an inverted U-shaped relationship, we find no systematic association between AI use intensity and job satisfaction. However, we do find that work engagement is higher among employees who are personally involved with AI, with the strongest association among intensive users for whom AI is an essential part of their work. Furthermore, technology-replacement fears have remained stable despite rapid AI advancement and do not predict subsequent labour market transitions. An interpretation is that Finland’s high-trust institutional environment and robust social safety nets may effectively moderate the disruptive psychological and economic shocks typically associated with rapid technological change.
Hyödynnämme Suomesta vuosilta 2018–2023 kerättyä kansallisesti edustavaa poikkileikkaus- ja pitkittäisaineistoa tarkastellaksemme tekoälyn ja työntekijöiden hyvinvoinnin välistä yhteyttä väestötasolla. Toisin kuin kansainvälinen tutkimusnäyttö, jossa on havaittu joko myönteinen tai käänteisen U-käyrän muotoinen yhteys, emme löydä systemaattista yhteyttä tekoälyn käytön intensiteetin ja työtyytyväisyyden välillä. Sen sijaan havaitsemme, että työn imu on korkeammalla tasolla työntekijöillä, jotka ovat henkilökohtaisesti tekemisissä tekoälyn kanssa. Yhteys on voimakkain intensiivisillä käyttäjillä, joille tekoäly on olennainen osa työtä. Lisäksi pelot oman työn korvautumisesta teknologialla ovat pysyneet vakaina tekoälyn nopeasta kehityksestä huolimatta, eivätkä ne ennusta myöhempiä siirtymiä työmarkkinoilla. Tuloksia voidaan tulkita niin, että Suomen korkean luottamuksen institutionaalinen ympäristö ja vahvat sosiaaliset turvaverkot voivat lieventää niitä psykologisia ja taloudellisia vaikutuksia, joita nopea teknologinen murros tyypillisesti aiheuttaa.
