We study Europe’s post-2008 productivity slowdown using novel total factor productivity (TFP) measures that follow production beyond individual industries in global value chains (GVCs). We collect a newset of stylized facts: (1) the slowdown is broad-based, with productivity growth weakening both in final-producer industries and in upstream industries; (2) the staggered entry into force of bilateral investment treaties with China is followed by higher value-chain TFP and greater business-intangible investment; while (3) the gains associated with technology intangibles are weak. We use these facts to discipline a stylized two-region general-equilibrium model with business capabilities, technology-related knowledge, and cross-border knowledge spillovers. The calibration supports a two-stage interpretation of Europe’s experience: (1) sizeable initial integration gains because accumulated business capabilities convert market access into productivity, and (2) later losses when technology improvements are converted into productivity more effectively elsewhere.
Tutkimme Euroopan vuoden 2008 jälkeistä tuottavuuskasvun hidastumista hyödyntämällä uusia kokonaistuottavuuden mittareita, joiden avulla tuottavuutta voidaan arvioida yksittäisiä toimialoja laajemmin globaaleissa arvoketjuissa. Esitämme joukon uusia empiirisiä havaintoja: (1) Tuottavuuskasvun hidastuminen on laaja-alaista, ja tuottavuuskasvu on heikentynyt sekä lopputuottajatoimialoilla että arvoketjujen tuotantoketjun alkupään toimialoilla; (2) Kiinan kanssa solmittujen kahdenvälisten investointisopimusten voimaantuloa seuraavat arvoketjujen kokonaistuottavuuden kasvu ja liiketoimintakyvykkyyksiin liittyvien aineettomien investointien lisääntyminen; (3) Teknologiaan liittyviin aineettomiin investointeihin liittyvät tuottavuushyödyt ovat vähäisiä. Hyödynnämme näitä havaintoja yleisen tasapainon mallissa, jossa keskeisiä tekijöitä ovat liiketoimintakyvykkyydet, teknologiaan liittyvä tietopääoma sekä rajat ylittävät tiedon leviämisvaikutukset. Analyysi päätyy kaksivaiheiseen tulkintaan Euroopan kehityksestä: (1) Kansainvälisten arvoketjujen integroituessa Euroopan liiketoimintakyvykkyydet mahdollistivat laajemman markkinoille pääsyn muuttumisen tuottavuushyödyiksi, mutta (2) myöhemmin Eurooppa menetti suhteellista asemaansa, koska teknologiaan liittyvät aineettomat investoinnit pystyttiin muualla muuttamaan tuottavuudeksi tehokkaammin.
