Tämä väitöskirja koostuu kolmesta julkaisemattomasta esseestä. Ensimmäinen essee koskee viitehintasääntelyn vaikutuksia Pohjoismaiden lääkemarkkinoilla. Tutkimuksessa hyödynnetään kvasikokeellisia tutkimusasetelmia yhdistämällä eri lääkemarkkinoita tuotteiden vaikuttavien aineiden perusteella. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että tiukempi hintasääntely laskee annoskohtaisia lääkemenoja jopa 40 % vaikuttamatta haitallisesti lääkeaineiden saatavuuteen tai kulutukseen. Sääntelyn vaikutus kuluttajien kannustimien on tärkeää, mutta järjestelmät, jotka vaikuttavat sekä kuluttajien että tuottajien kannustimiin toimivat parhaiten.
Toinen essee käsittelee lääketaksasääntelyn vaikutuksia tukkumyynti- ja vähittäismyyntihintoihin Suomessa. Tutkimuksessa hyödynnetään sekä kvasikokeellista tutkimusasetelmaa että rakenteellista mallintamista. Tutkimus osoittaa, että lääketaksan aleneminen johtaa tukkumyyntihintojen nousuun, ja vain puolet lääketaksan alentamisesta siirtyy vähittäishintoihin. Tutkimuksessa selvitetään myös, kuinka muutokset arvonlisäverokannassa voisivat tasapainottaa lääketaksan laskemisen vaikutuksia markkinoilla.
Kolmannessa esseessä tutkitaan apteekkimarkkinoiden sääntelyn keventämisen vaikutuksia Suomessa. Simulaatiotulostemme perusteella nykyinen määrä- ja sijaintisääntely suosii nykyisiä apteekkareja kuluttajien kustannuksella. Vaikka sääntelyä perustellaan apteekkipalveluiden alueellisen saatavuuden takaamisella, tuloksemme osoittavat, että sääntelyn purkaminen hyödyttäisi lähes kaikkia kuluttajia. Sääntelyn purkaminen lisäisi erityisesti apteekkien määrää kaupungeissa, kun taas maaseudulla hyödyt jäisivät vähäisemmiksi. Vaikka kuluttajien hyvinvointi kasvaa merkittävästä, kiinteiden kustannusten nousu ja työvoiman tuottavuuden heikkeneminen vähentävät uudistuksen yhteiskunnallisia hyötyjä. Kokonaishyvinvoinnin näkökulmasta markkinoille tulisi siis liikaa uusia apteekkeja.
This thesis comprises three unpublished essays. The first essay analyzes the effectiveness of consumer choice policies in the Nordic pharmaceutical markets. Using quasi-experimental methods and data matched across countries by active ingredients, the results show that pharmaceutical expenditure per dose decreases by 40% under stricter pricing regimes, without adversely affecting pharmaceutical availability or consumption. Regimes that increase consumer incentives are effective, but those that address both consumer and producer incentives are the most successful.
The second essay examines the impact of retail markup regulation on wholesale and retail prices in the Finnish pharmaceutical market. Employing both reduced form and structural analyses, I find that a reduction in pharmacy markups leads to increased wholesale prices, with only half of this increase passed on to retail prices. The study also suggests that adjustments in VAT rates could counterbalance the increased manufacturer revenues resulting from lower retail markups.
The third essay evaluates the impact of relaxing entry regulations in the Finnish pharmacy market. Our simulation results show that the existing entry restrictions primarily benefit incumbent pharmacists at the expense of consumers. Furthermore, although entry regulations are motivated by the goal of ensuring equal access to local pharmacy services, our results suggest that almost all consumers benefit from deregulation. The number of pharmacies increases, particularly in urban areas, whereas rural areas and regions with older populations benefit less. However, increases in fixed costs and reduced labor productivity outweigh consumer surplus gains, indicating excessive entry from a social welfare perspective.
