Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaiset työntekijät työskentelevät hyvin johdetuissa yrityksissä. Suomen teollisuuden toimipaikkojen johtamiskäytännöt ovat hyvää kansainvälistä tasoa: Suomi on hieman Yhdysvaltoja jäljessä, mutta samaa luokkaa Saksan kanssa. Johtamiskäytäntöjen laatu kuitenkin vaihtelee merkittävästi. Suurissa toimipaikoissa käytetään parempia johtamiskäytäntöjä kuin pienissä.
Kansantalouden vientimenestys ja koko talouskehitys ovat yhteydessä yritysten johtamisen laatuun. Vientimenestyksen kannalta olennaista on johtamisen laatu erityisesti suurissa yrityksissä. Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa Taidot Työhön – hankkeessa on nyt tutkittu, miten laadukkaita johtamiskäytäntöjä Suomen teollisuuden toimipaikoissa on käytössä.
Etlan tutkimusjohtajan ja Jyväskylän yliopiston professorin Mika Malirannan sekä tutkija Roope Ohlsbomin keskiviikkona 27.9. julkistetun tutkimuksen mukaan suomalaiset työntekijät työskentelevät yleisesti ottaen hyvin johdetuissa yrityksissä. Teollisuuden toimipaikkojen johtamiskäytännöt ovat vertailun mukaan hyvää kansainvälistä tasoa. Mika Malirannan mukaan näyttää siltä, että olemme jonkin verran Yhdysvaltoja jäljessä, mutta Yhdysvallat onkin useiden tutkimusten mukaan selvästi johtava maa johtamiskäytäntöjen laadussa. Vertailu Saksaan vahvistaa edelleen käsitystä, että Suomen teollisuuden toimipaikkojen johtamiskäytännöt ovat keskimäärin hyvät.
– Tämä on merkittävä havainto, sillä aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että johtamiskäytäntöjen laatu on Yhdysvalloissa melko selvästi muita korkeampi, Maliranta huomauttaa.
Suhteellisesti ottaen Suomi on johtamiskäytäntöjen suhteen vahvempi tuotannon ja toiminnan seurannassa kuin kannustimissa ja tavoitteiden asettamisessa. Johtamiskäytäntöjen laatu myös vaihtelee merkittävästi teollisuuden toimipaikkojen välillä. Suurissa toimipaikoissa käytetään parempia johtamiskäytäntöjä kuin pienissä toimipaikoissa. Toisaalta myös suurten yritysten pienissä toimipaikoissa johtamiskäytännöt ovat paremmat kuin pienten yritysten pienissä toimipaikoissa. Mika Maliranta kuitenkin tähdentää, että tutkimuksessa on keskitytty tuotantotoiminnan johtamiskäytäntöihin. Liiketoimintaosaamisen monet tekijät ovat tarkastelun ulkopuolella.
– Tutkimuksen mittarit keskittyivät enemmän johtamiseen lattiatasolla kuin ylimmän johdon strategisiin päätöksiin tai markkinointiin, hän toteaa.
Tulevissa tutkimuksissa on tarkoitus selvittää yksityiskohtaisemmin hyvien johtamiskäytäntöjen syitä ja seurauksia Suomen tehdasteollisuudessa. Suomen laajat rekisteripohjaiset yritys- ja toimipaikka-aineistot tarjoavat tähän poikkeuksellisin hyvät edellytykset.
Tutkimusraportin lisäksi EVAn johtaja Matti Apunen on haastatellut Mika Malirantaa EVA-analyysissa “Johtajan jäljillä”. EVA-analyysi julkaistaan samanaikaisesti ja on luettavissa osoitteessa www.eva.fi.
Tutkimuksen käytännön toteutuksesta:
Suomen johtamiskäytäntöjen laatua tutkittiin uudella Suomen teollisuuden toimipaikkojen johtamiskäytäntöjen laatua mittaavalla kyselyaineistolla, ns. FMOP-aineistolla (Finnish Management and Organizational Practices Survey). Aineiston on tehnyt Tilastokeskus Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman Taidot työhön -hankkeen toimeksiannosta. Vastausaineistossa on 731 toimipaikkaa. Sen esikuvana on käytetty Yhdysvaltojen tilastoviraston (US Census Bureuau) keräämää johtamiskäytäntöjä koskevaa aineistoa, jota kutsustaan MOPS:iksi (Management and Organizational Practices Survey). Yhdysvaltalainen kysely on nyt toteutettu vuosina 2010 ja 2015. Otokseen on poimittu teollisista ja ei-teollisista yrityksistä yhteensä 2509 teollista toimipaikkaa. Vähintään 4 henkilöä työllistävät toimipaikat on poimittu otokseen, jos ne kuuluvat yritykseen, joka täyttää jonkin seuraavasta kolmesta ehdosta: yli 50 työntekijää, liikevaihto yli 40 miljoonaa euroa tai 300 miljoonaa euroa ylittävä tase.
Lisätietoja: Mika Maliranta p. 050-3698054, mika.maliranta@etla.fi
Maliranta, Mika – Ohlsbom, Roope: Suomen tehdasteollisuuden johtamiskäytäntöjen laatu. ETLA Raportit 73.
www.taidottyohon.fi
