Miksi Tencent hankki Supercellin portfolioonsa?

Tencent, Kiinalainen mobiili-internetin jättiläinen, räjäytti potin hankkimalla suomalaisen SuperCell-peliyhtiön osakkeista 84,3 % hintaan 8,6 miljardia dollaria (USD). Onko SuperCell Tencentin vastine “Troijan hevoselle” sen Euroopan ja Amerikan valloituksessa?

SuperCellin hankinta oli Tencentin suurin ostos ulkomailta yrityksen olemassaolon aikana. Aiemmin kärkisijaa Tencentin yrityshankintojen listalla piti hallussaan Riot, jonka League of Legends -pelin yritys hankki omistukseensa vuonna 2015. Viimeisten reilun kymmenen vuoden aikana myös muut kiinalaiset yritykset ovat madaltaneet maansa yritysten kynnystä rantautua Euroopan ja Amerikan markkinoille. Yhtenä varhaisena esimerkkinä tästä kehityksestä voidaan mainita Lenovo ja sen ThinkPad-kauppa IBM:n kanssa vuodelta 2005.

Analyytikot arvioivat Tencentin peliteollisuuteen kohdistuvien suurten panostusten viittaavan siihen, että peleillä tulee olemaan jatkossakin suuri merkitys Tencentin strategiassa. Yrityshankinnat kielivät kuitenkin ennen kaikkea Tencentin epävarmuudesta oman tulevaisuutensa suhteen.

Tencentin asiakashankintastrategia pohjautuu nykyisellään pääasiassa PC-käyttöiseen QQ‑chat ‑palveluun sekä älypuhelinpohjaiseen WeChat‑palveluun. Toisin sanoen, Tencent ei varsinaisesti ole peliyhtiö vaan chat-ohjelmistojen ympärille rakennettu sosiaalisen median verkostoyhtiö. Supercellin hankinnan todellisten syiden ymmärtämiseksi onkin kysyttävä, miten SuperCellin hankinta vahvistaa Tencentin roolia sosiaalisen median verkostoyhtiönä.

Kuten monet muutkin vastaavat kiinalaiset toimijat, myös Tencent perustaa toimintansa niin sanotulle PBG –strategialle (engl. Platform Business Group strategy). Sen ajatuksena on, että alustayritykselle syntyy synergiahyötyjä, kun eri kuluttajille suunnattuja palveluita integroidaan toisiinsa yhdeksi laajemmaksi palvelukokonaisuudeksi.

Tärkein tavoite Tencentille on pärjätä ennen kaikkea sen kotimarkkinoilla Kiinassa. Onkin selvää, että SuperCell-hankinnallaan Tencent sementoi oman johtavan asemansa Kiinan pelimarkkinoilla. Kaupan myötä Tencent vahvistaa kuitenkin läsnäoloaan peliteollisuudessa myös globaalisti. Lisäämällä Supercellin myynti Tencentin lukuihin huomataan, että yrityksen markkinaosuus noin sadan miljardin dollarin maailmanlaajuisista pelimarkkinoista tulee jatkossa olemaan jotakuinkin 13 %.

Tencent on viime vuosina pyrkinyt kehittämään toimintaansa PBG-strategian mukaiseksi. Se on myös lisännyt vahvasti mainosten ja muiden maksujen roolia omassa liiketoimintamallissaan. PBG-strategian näkökulmasta WeChat-palvelun suurin ongelma kuitenkin lienee, että vaikkakin se on maailman käytetyin chat-palvelu, sen käyttäjämäärät eivät laajene riittävällä vauhdilla Kiinan markkinoiden ulkopuolella.

Mikä on Tencentin Supercell PBG-stategia? Saattaa olla, että tulevaisuudessa Supercellin pelit voi esimerkiksi ladata ainoastaan WeChat-palvelun kylkiäisinä. Pelit on ehkä räätälöity ja integroitu WeChat-palveluun ja pelaaja jakaa lahjoja pelistä suoraan WeChat-palvelun kontakteilleen alustan eri pelien välillä. Vaikkakin tämänkaltaisen toiminnallisuuden toteuttaminen voi olla vaikeaa, WeChat on yhtä kaikki se alusta, jonka ympärille Tencentin PBG-strategia voisi todennäköisimmin rakentua.

Tultuaan Tencentin hankkimaksi, SuperCell on kertonut avaavansa uusia pelistudioita muihin Euroopan maihin ja investoivansa myös muihin suomalaisiin peliyhtiöihin. Tämä laajennettu PBG-strategia voi auttaa Tencentiä löytämään omaan portfolioonsa uusia pelejä, joiden avulla kasvu Kiinan markkinoiden ulkopuolelle voidaan mahdollistaa.

Kyseinen yrityskauppa sisältää kuitenkin monia epävarmuustekijöitä niin Tencentille kuin Supercellillekin. Vaikkakin potentiaalinen hyöty on molemmille osapuolille huomattava, kauppaan liittyy myös monia avoimia kysymyksiä.

Ensimmäinen epävarmuustekijä on ehkä jopa itsestäänselvyys: pystyvätkö Supercell ja uudet pelistudiot säilyttämään luovuutensa ja jatkamaan suosittujen pelien suunnittelua ja toteuttamista? Historia opettaa, että monissa tapauksissa, joissa kiinalaiset toimijat ovat hankkineet ulkomaisia yrityksiä omistukseensa, kehittäjien luovuus on merkittävästi kärsinyt. Mikäli luovuus tällä tavoin kärsii, Tencent tuskin pystyy saavuttamaan kaupalle asetettuja laajempia PBG-strategian mukaisia synergiaetuja.

Toiseksi, miten sellaiset Supercell-tuotteet kuten Hay Day, Clash of Clans, Boom Beach ja Clash Royale istuvat ja integroituvat Tencentin laajempaan, PBG-strategian mukaiseen palveluportfolioon ja WeChat-palveluun sen ytimessä? Toki WeChat voidaan integroida näihinkin peleihin, mutta voidaanko integraatio toteuttaa siten, ettei pelaajien käyttäjäkokemus tästä liiaksi kärsi?

Kolmanneksi, Tencentin nykyiselle peliportfoliolle on luonteenomaista kiinalaisuus. Onkin kyseenalaista, pystyykö Tencent hyödyntämään Supercelliä ja sen nykyisiä pelejä jakelukanavana Kiinaan suunniteltujen pelien jakelemiseksi Euroopan ja Amerikan markkinoille. Tilanne voi kuitenkin muuttua tulevaisuudessa, mikäli Tencent yhdessä SuperCellin kanssa onnistuu suunnittelemaan sellaisia pelejä, joilla on globaalia vetovoimaa.

Neljänneksi, teknologiayhteistyö voi avata kummallekin osapuolelle täysin uusia mahdollisuuksia hyödynnettäviksi. Ehkä Tencentin maailmanluokan teknologioista on hyötyä tulevaisuudessa Supercellin pelien kommunikaation välineenä. On hyvin mahdollista, että yritykset ryhtyvät yhdessä kehittämään esimerkiksi reaalimaailman dataan perustuvia virtuaalipelejä.

Ottaen huomioon yritysten toisiaan tukevat kyvykkyydet, Tencentillä on mahdollisuus tehdä suurempia tuottoja osakkeenomistajilleen integroimalla Supercellin pelit osaksi Tencentin PBG-strategiaa, erityisesti Kiinassa. Toisaalta, tällä ajattelulla ei liene laajempia vaikutuksia Tencentin todellisen menestyksen mittariin: sen kyvykkyyteen laajentua Euroopan ja Amerikan markkinoille. Vaikkakin Supercellin hankinnasta on epäilemättä hyötyä Kiinan markkinoilla, on erittäin epätodennäköistä, että kaupasta saataisiin vastaavaa vetoapua Euroopan ja Amerikan markkinoille.

Lopuksi, on epäselvää, miten Euroopan ja Amerikan kilpailuviranomaiset tulevat reagoimaan Tencentin toimintaan. Tyypillisesti ne ovat nimittäin puuttuneet palveluiden integroimiseen toisiinsa, kuten Microsoftin Explorer- ja Googlen Android-tapaukset ovat Euroopassa osoittaneet. Jää siis avoimeksi kysymykseksi, ovatko Tencentin ja muiden vastaavien kiinalaisten yritysten strategiat ylipäätään hyödynnettävissä Euroopan ja Amerikan markkinoilla. Lienee kuitenkin mahdollista, että pienellä markkinaosuudella toimittaessa Tencentin toimintamalli voi jäädä Euroopassa ja Amerikassa ainakin toistaiseksi vielä huomiotta.

Artikkelin ovat kirjoittaneet Kai Jia, Martin Kenney ja Timo Seppälä. Lyhyempi versio kirjoituksesta on julkaistu 28.1.2017 Talouselämä-lehdessä.

Kai Jia on Tsinghua yliopiston väitöskirjatutkija, Martin Kenney on professori Kalifornian yliopistossa (Davis) ja Timo Seppälä on tutkijatohtori Aalto yliopistossa ja Etlassa. Kirjoitus on osa laajempaa BRIE-ETLA tutkimushanketta.