Työpankit auttavat pitkäaikaistyöttömiä takaisin työelämään

Työpankit ovat selvästi auttaneet pitkäaikaistyöttömiä ja osatyökykyisiä työllistymään avoimille työmarkkinoille. Työpankkien toiminta näyttää siis tukevan heikossa työmarkkina-asemassa olevia näiden matkalla takaisin työelämään, arvioidaan Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimuksessa.

Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti ns. Sata-komitean linjauksiin perustuvan työpankkikokeilun vuonna 2009 ja se laajeni valtakunnalliseksi vuoden 2012 alusta. Työpankit harjoittavat liiketoimintaa ja työllistävät työntekijöitä omaan tuotantoonsa ja alihankintatöihin. Lisäksi ne voivat vuokrata työtä ja myös työllistää työntekijöitä suoraan asiakasyrityksiin. Työllistämisestä toisen työnantajan palvelukseen maksetaan työpankille palkkio, ns. työllistämisbonus.

Työpankin tavoitteena on integroida etupäässä heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä työmarkkinoille sekä löytää heille väylä työelämään. Työpankkeihin voi ilmoittautua kuka tahansa työttömänä oleva, mutta tyypillisesti niihin ohjaudutaan vapaaehtoisesti TE-toimistoista, työvoiman palvelukeskuksista ja aktivointia ja koulutusta tarjoavilta toimijoilta.

Etlan tutkimuksessa on tarkasteltu neljän työpankin kautta vuonna 2011 avoimille työmarkkinoille työllistyneiden menestymistä työelämässä kahden seuraavan vuoden aikana. Tulosten mukaan varteenotettava osuus heistä oli työllisiä vielä vuoden päästä (vuoden 2012 lopussa).

Seuraavana vuonna (vuoden 2013 lopussa) työllisten osuus on jo selvästi pienempi, mutta kuitenkin edelleen suurempi kuin työpankkiasiakkuutta edeltävinä vuosina. Työllisinä jatkaneista varsin suuri osa näyttää pysyneen työllisinä ilman työllistämistukea. Lisäksi on havaittavissa merkittävää kasvua työssäolokuukausien kokonaismäärässä ja siksi myös keskimääräisessä bruttoansiotasossa.

Toisaalta tulokset osoittavat myös sen, että liian monen työpankin välityksellä avoimille työmarkkinoille työllistyneen matka keskeytyy jo alkuvaiheessa ja henkilö palaa työpankkiasiakkuutta edeltävään tilaan eli työttömyyteen. Pahimmassa tapauksessa hän vetäytyy kokonaan työvoiman ulkopuolelle. Tämä tarkoittaa, että on menetetty varsin suuri satsaus, johon on panostanut paitsi työpankki ja koko yhteiskunta niin myös henkilö itse.

Tällaisten tilanteiden korjaamiseksi tutkimuksessa ehdotetaan seurantajärjestelmää, jolla havainnoidaan kohderyhmän työmarkkinatilanteen kehittymistä, tunnistetaan mahdollisten ongelmien esiintyminen sekä reagoidaan nopeasti niiden korjaamiseksi.

Koska tulokset perustuvat pienen kohderyhmän tietoihin yhtenä vuonna, tutkimuksessa kehotetaan varovaisuuteen päätelmien suhteen, vaikka ne ovat linjassa aiempien haastattelututkimuksiin pohjautuvien tulosten kanssa. Laskelmat on tarkoitus toistaa sekä vuoden 2012 että vuoden 2013 työpankkilaisille. Tuloksista raportoidaan vuoden 2017 alkupuoliskolla.

Tutkimuksen käytössä olivat tiedot neljän työpankin, WoodFox Oy:n (Seinäjoki, Etelä-Pohjanmaa), Mikemet Oy:n (Mikkeli, Etelä-Savo), Tyke Oy:n (Pori, Satakunta) sekä Lubor Oy:n (pääkaupunkiseutu) vuonna 2011 maksamista työllistämisbonuksista. Tilastokeskus onnistui tunnistamaan 84 työllistynyttä koskevat tilastotiedot työntekijä-työnantaja-aineistostaan.

Työpankkikokeilun toteuttavat sosiaali- ja terveysministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö yhteistyössä Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian kanssa. Omnia vastaa työpankkikokeilun koordinoinnista ja johtamisesta.

Julkaisu: Rita Asplund – Antti Kauhanen – Pekka Vanhala: Työpankin kautta työllistyminen, ETLA Raportit-Reports No 64, 20.12.2016.