Monet megatrendit, kuten teknologinen kehitys, kehittyvien maiden kuluttajien ostovoiman ja käyttäytymisen muutokset sekä ekologisten ja eettisten arvojen nousu muovaavat tekstiili- ja vaatetusteollisuuden toimintaympäristöä, arvioidaan Antti-Jussi Tahvanaisen ja Mika Pajarisen kirjassa Älykankaita ja kukkamekkoja – Suomalainen tekstiiliteollisuus globalisaation ristiaallokossa (ETLA B265). Tutkijoiden mukaan alan tulevaisuuden kilpailukyky on pitkälti kiinni siitä, kuinka hyvin yritykset pystyvät valjastamaan megatrendit edukseen.
Suomalainen tekstiiliala on määrittelemässä itseään uudelleen
Suomen tekstiiliala työllistää noin kolme prosenttia koko teollisuuden työvoimasta ja tuottaa noin kaksi prosenttia sen arvonlisäyksestä. Näillä mittareilla mitattuna ala on viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana kutistunut alle puoleen. Syitä on kaksi.
Tuotanto on jo kauan sitten siirtynyt kustannuspaineiden pakottamana Kaukoitään. Kiina tuottaa tänä päivänä yli kolmanneksen maailman tekstiilituotannosta. Kasvu Kaukoidässä vain kiihtyy. Tuotannon siirtyminen heijastuu suoraan alan arvonlisäykseen Suomessa.
Toinen syy on alan toiminnan luonteen muuttuminen. Perinteiset suomalaiset tekstiilivalmistajat ovat luopuneet omasta valmistuksesta ja panostavat nykyisin kehitys- ja suunnittelutoimintaan sekä myyntiin ja markkinointiin. Kotimaasta hankitaan enää lähinnä palveluja: suunnittelua, maahantuontia, laitteistovuokrausta, ja kuljetusta. Teollisuustilastot eivät kuitenkaan seuraa kauppaan ja palveluihin liittyvää toimintaa ja siten ne eivät kuvaa tekstiilialan nykyluonnetta.
Kustannustehokkuuden sijaan yritysten tulisi nyt keskittyä uuden lisäarvon luomiseen
Pienestä koostaan huolimatta tekstiilialan kannattavuus on viime vuosina ollut jopa parempi kuin teollisuudessa keskimäärin. Suomen tekstiiliteollisuuden kannattavuus on hyvällä pohjalla myös esimerkiksi Ruotsiin tai Tanskaan verrattuna. Varaa siis olisi panostaa uudistumiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen. Liian usein kilpailukykyä haetaan kuitenkin kustannustehokkuudesta. Viilataan prosesseja ja organisaatiorakenteita. Sen sijaan teknisiin ja markkinointi-innovaatioihin alalla panostetaan kovin vähän.
Megatrendejä valjastamalla voidaan luoda suurempaa lisäarvoa asiakkaille
Asiakkaalle tulisi tarjota yhä alhaisemman hinnan sijasta suurempaa lisäarvoa. Näin yritykset voisivat katkaista kustannuskilpailukierteen ja kääntää kelkan kohti kasvua. Tällä tiellä tekstiilien teknistyminen on insinöörikeskeiselle Suomelle yksi helpoiten valjastettavista trendeistä. Esimerkiksi niin urheilutekstiileissä kuin sairaanhoidossa yleistyvä kehon toimintojen jatkuva mittaus ja ohjaus luovat runsaasti uusia kehitysmahdollisuuksia. Tuotantoteknologiakin kehittyy harppauksin. Suomessa kehitteillä oleva sellupohjainen tekstiilituotantoteknologia saattaa onnistuessaan tuoda valmistusta takaisin kotimaahan.
Globaali demograafinen muutos ansiotasoissa kasvattaa voimakkaasti erilaisten tekstiilien kulutusta etenkin kehittyvillä markkinoilla. Tämä heijastuu niin vaatetukseen kuin lasten ja lemmikkien tekstiilituotteiden kulutukseen ja hygieniatuotteiden käyttöön.
Kestävyyttä korostavat arvot ovat nousussa maailmalla. Valmius maksaa arvoista on muuttumassa etenkin nuorempien sukupolvien myötä. Tällä hetkellä kestävyyttä ajaa kuitenkin voimakkaammin kiristyvä lainsäädäntö. Jo vuonna 2016 tekstiilejä ei esimerkiksi saa enää heittää kaatopaikoille. Myös työolosuhteita ohjaavat säädökset ovat globaalisti tiukentumassa. Yritykset, jotka ovat valmiita täyttämään vaatimukset, tulevat olemaan kilpailukykyisempiä.
Verkkokaupan nousu on muuttamassa myös tekstiilialaa. Verkkokauppa yksi alan nopeimmin kasvavista kauppakanavista ja sen tulee olla ehdoton osa jokaisen tekstiiliyrityksen strategiaa. Etenkin vaihto-omaisuuden kannattava hallinta on tässä yksi suurimmista haasteista.
Tekstiilialan nykykoulutus Suomessa ei anna valmiuksia megatrendien valjastamiseen
Tutkimukseen, kehitykseen ja teknisyyteen satsaaminen ei yksin riitä yllä mainittujen megatrendien hyödyntämiseen. Ala tarvitsee selkeästi lisää liiketoimintaosaajia. Nykykoulutus painottaa liikaa taiteellisia suunnittelutaitoja. Niillä ei kasvateta ja kehitetä liiketoimintaa tai optimoida hankintatoimintaa. Suomalainen tekstiiliala on määrittelemässä itseään uudelleen eivätkä lähtökohdat näytä huonoilta. Nyt täytyy vain uskaltaa panostaa oikeisiin asioihin.
Lisätietoja:
Tutkimuspäällikkö Antti-Jussi Tahvanainen, antti.tahvanainen@etla.fi, p. 0445351797
Tutkija Mika Pajarinen, mika.pajarinen@etla.fi, p. 0468506244
Hae kirja Älykankaita ja kukkamekkoja pdf-tiedostona.
