Eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle hallituksen esityksestä valtion talousarvioksi vuodelle 2017

Finanssipolitiikan yleislinjaa voi pitää hyvänä kompromissina velkaantumiskehityksen taittamisen ja toisaalta sen välillä, ettei finanssipolitiikka heikennä kotimaista kysyntää tilanteessa, jossa vientikehitys on yhä heikkoa ja kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävät toimet väistämättä vaikuttavat kielteisesti kotitalouksien ostovoimaan.

Rakennemuutoksista työmarkkinoita koskevat uudistukset etenevät kaiken kaikkiaan riittämättömästi. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyheneminen vuoden 2017 alusta ja irtisanottujen takaisinottovelvoitteen määräajan lyheneminen ovat hyödyllisiä uudistuksia. Toisaalta paikallisen sopimisen edellytykset paranevat vain vähän. Työttömyysturvan uudistaminen kannustavammaksi ja tukityöllistämisen tehostaminen on edennyt edellä todetulla tavalla hitaasti. Kilpailukykysopimuksen yhteydessä hallitus näyttäisi sitoutuneen siihen, ettei se vie merkittäviä työmarkkinoita koskevia uudistuksia eteenpäin ilman työmarkkinaosapuolten kanssa saavutettavaa yhteisymmärrystä. Kun tämän saavuttaminen on osoittautunut vaikeaksi, merkittäviä uudistuksia ei tahdo syntyä.

Hyödykemarkkinoita koskevat uudistukset etenevät paremmin. Kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen vuoden alussa oli merkittävä parannus. Samoin budjettiriihen jälkeen julkistettu esitys liikennekaareksi on tärkeä askel sellaisen liikennejärjestelmän mahdollistamiseksi, jossa digitaaliteknologiaa soveltaen voidaan tuottaa tehokkaasti erilaisia liikennepalveluita perinteisten toimialarajojen estämättä. Digitalisaation edistämiseksi erityisesti julkisissa palveluissa ns. kansallisen palveluarkkitehtuurin luominen on myönteinen asia.

Myös hallituksen suurin rakenneuudistus, sote, etenee tiukasta aikataulusta huolimatta vähintään tyydyttävästi. Monet tärkeät kysymykset ovat kuitenkin auki, eikä uudistuksen vaikutuksia palveluiden saatavuuteen, laatuun ja kustannuksiin voi vielä arvioida.

Työmarkkinauudistusten ohella toinen alue, jossa hallituksen linjaukset ovat ongelmallisia kasvun kannalta, on tutkimuksen ja koulutuksen kehittäminen. Mittavat koulutus- ja tutkimusmenojen leikkaukset eivät voi olla vaikuttamatta toiminnan laajuuteen ja laatuun. Ns. kärkihankkeisiin sisältyvä määräaikainen rahoitus kompensoi tehtyjä leikkauksia vain pieneltä osalta.

Vesa Vihriälä