Suomessa taloutta uudistavat investoinnit ja koko talouden t&k-panostukset suhteessa BKT:hen kääntyivät lasku-uralle jo 2010-luvulla, minkä seurauksena työn tuottavuus alkoi laskea. Koronapandemian aiheuttama markkinaepävarmuus on lisännyt tutkimus- ja kehitysinvestointien riskisyyttä ja vähentänyt entisestään yritysten halukkuutta investoida t&k-toimintaan. Kasvua edistämään tarvitaan nykyistä vahvempia toimia, jotka nostavat tutkimus- ja kehitysinvestoinnit kasvu-uralle ja mahdollistavat korkean lisäarvon työpaikkojen säilymisen.
OECD-maissa t&k-verovähennyksiä käytetään laajalti vähentämään t&k-toiminnan kustannuksia ja lisäämään yritysten kannustimia investoida tutkimukseen ja kehitykseen. Suomessa julkinen t&k-rahoitus yrityksille kattaa tällä hetkellä suorat t&k-tuet ja lainat.
Tämän hankkeen tavoitteena on arvioida t&k-verohuojennusten vaikuttavuutta sekä eri maiden verokannustejärjestelmien ominaispiirteitä ja parhaita käytänteitä. Aiempien tutkimusten sekä aineistoanalyysin pohjalta pyrimme hahmottelemaan Suomeen sopivan t&k-verovähennysmallin ominaisuuksia.
Hankkeessa tehdään aluksi kirjallisuuskatsaus kansainvälisiin t&k-verohuojennusten vaikuttavuutta arvioiviin tutkimuksiin. Lisäksi ekonometristen menetelmien avulla tutkitaan erilaisten käytössä olevien t&k-verokannustinjärjestelmien ominaisuuksien yhteyttä yritysten t&k-panostuksiin ja innovaatioihin.
Tutkimus pyrkii vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:
