Suomalaiset yritykset kansainvälisten veroreformien pyörteissä

Suomalaiset yritykset kansainvälisten veroreformien pyörteissä

Nykyisen kansainvälisen yritysverojärjestelmän on useaan otteeseen katsottu olevan tiensä päässä, koska sata vuotta sitten suunnitellun järjestelmän perusrakenne ei tunnu vastaavan uusien liiketoimintamallien tarjoamiin haasteisiin. Erityisesti digitaalisten yritysten roolin kasvu on tuonut hankaluuksia kansallisen tason verotusoikeuksiin. Monikansallisella yrityksellä voi olla maassa merkittävää arvonlisäystä tuottavaa toimintaa, mutta samaan aikaan ei kiinteää toimipaikkaa maassa eikä näin myöskään verovelvollisuutta.

OECD ja EU ovat esittäneet lukuisia veroreformiehdotuksia, mutta yksimielisyyttä ei ole saatu aikaan. Uusin näistä on EU:n BEFIT-esitys, joka ehdottaa OECD:n ns. kahden pilarin mallin kanssa linjassa olevaa reformia

1. digitaalisia palveluita tarjoavien yritysten voittojen verottamiseksi, sekä
2. G7-maiden puoltamaa minimiveroasteen käyttöönottamista.

Tässä tutkimushankkeessa tarkastellaan, minkälaisia seurauksia Suomen yrityskentälle olisi siirtymisestä konsernitason verotukseen perustuviin veromalleihin. Keskeistä hankkeessa on lisätä ymmärrystä sellaisista konsernitasoisten verojärjestelmien piirteistä, jotka ovat erityisen tärkeitä suomalaisten yritysten verottamisen näkökulmasta. Keskeinen kysymys koskee sitä, kuinka BEFIT-esitys vaikuttaisi suomalaisten yritysten verokohteluun: miten reformi kohtelee erilaisia yrityksiä ja kuinka tulokset muuttuvat eri toteutustavoissa.

Hankkeen tutkimuskysymykset ovat:

  1. Kuinka konsernitason verotukseen perustuvat veromallit muuttaisivat suomalaisten yritysten verotaakkaa nykyisestä?
  2. Kuinka nämä verotaakkojen muutokset poikkeavat erilaisten yritysten/konsernien välillä?
  3. Mitkä ovat veromallien keskeiset Suomen näkökulmasta suotuisat piirteet? Entä mitkä ovat haitallisimpia?
  4. Minkälainen konsernitasoinen veromalli olisi Suomen näkökulmasta kannatettava?

 

Etla toteuttaa hankkeen yhdessä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) kanssa.

Tutkimuksesta vastaa: